Quantcast
Channel: Hommahuone
Viewing all 94 articles
Browse latest View live

Kun kankaat alkavat puhua

$
0
0
En tiedä käykö teille näin, mutta itselleni kyllä.
Jokin, ei niin esittävä kuosi alkaa näkymään silmissäni "joltakin". Ja sitten siitä syntyy, tai ei synny "jotakin".

 Ensin tuli leggarit. Leikkuujätöksestä oleva palanen alkoi muuttua silmissäni ilmiselväksi ketuksi. Ja kettu siitä tulikin.


Palat on applikoitu harmaameleerattuun trikooseen.

Malli on laatikkopaita, kaikki kanttaukset on tehty tuolla kolmiokankaalla. Muistaakseni tämän kolmiokankaan ostin Majapuulta tai sitten Pehemiältä..Vähän on vauhtikuva....

Talvella tein itselleni Pulmu-joustogollegesta kauluspaidan. Siinä kohdistuksia tehdessäni nuo pallurat alkoivat murisemaan lempeästi. Kangasta ei tietenkään ollut enää tarpeeksi, mutta onneksi Kukalta löytyi ylimääräinen palanen toteuttaa tämäkin "näky".

Kangas on Leena Rengon käsialaa ja hankintapaikka on, kas kummaa, Verson puoti. Tykkään kantata tuolla tavoin alavaramaisesti, niin, että resoria jää vain vähän näkyviin. Helpottaa myös päällitikkauksissa.
Kangastussilla piirtelin nallen naaman ja ihan vaan suoralla surauttelin nuo pipat. Piste I:n päälle olisi ollut pienet ja oikean väriset pompom-tupsut tuolla päässä. Ehkäpä ne lisään jossakin vaiheessa.

Raitaleggarit on tehty Noshin kudotusta miniraidasta, toiset jo! Kuulemma lempileggarit, kun ovat niin pehmeät.

Mitäs laitetaan?



Tästä kesä voi alkaa...

$
0
0
... nosta tanssija jalkaa.

Esittelyssä tällä kertaa Pehemiän ihanat kesädigitrikoot.
Ensimmäisenä estraadille tepastelee Terhi Söderlundin kynästä piirtyneet "Online" ja "Kvaak" kesähaalarin muodossa. Hauskoja hahmoja :). Rokkipöllö on suosikkini.

Kaavassa yhdistyivät perustopin kuosittelu ja viimekesäisen haalarin housuosa.


Taakse pieni halkio pukemista helpottamaan

Materiaali on ihanaa, ohutta ja laskeutuvaa trikoota. Ne ominaisuudet kannattaa hyödyntää vaatteisiin, joihin kaipaat esim. poimutusta tai liehuvia helmoja. Topissa on edessä poimutusta ja kaikki ylimääräinen väljyys on koottu nauhalla. Itselläni ei ole kuminauhaa kujassa.

 Kangas on myös leveää. Kvaakusta riitti myös tytön haalariin,  kun lisäsin mukaan toista kangasta. 
Haalari oli jo valmis, kun neiti ilmoitti, että hän haluaan myös taskut... Huoh, ja purkamaan. Edessä on nepparit ja kujassa kuminauha, koska en usko, että tuo nyöri pysyy menossa mukana.
Siinähän sitten samistellaan.

Samaa laatua on myös tämä aivan ihana "Mansikkajäätelö"-trikoo. Sitä löytyy mansikkana ja minttuna :). Tekisi mieleni kyllä tätä itsellenikin.
Päätin kokeilla netistä löytynyttä "It's always autumn"- merkin takaa löytynyttä PDF-kaavaa. Se löytyy täältä. Ensin on mekko ja paita, haalari löytyy lopusta.
Hirmuisesti ei ole meidän neidille väljyyksiä, mutta tälle kesällehän se on tarkoitettu.
Nämä ohuet trikoot kanttaan aina samalla kankaalla. Resori on mielestäni liian tymäkkää.
Olin laiska ja tein halkion saumaan...



 Jos jäätelö kyllästyttää, niin voihan aina vaihtaa mansikoihin!
Kangas löytyy myös Pehemiältä ja on Elina Antilan käsialaa, Babushka Strawberries. Tämä on hieman paksumpaa digitrikoota, mutta muiden mukaan aivan ihanaa. 60 cm:stä sai peplumin, kun kangasta pystyy leikkaamaan ristiin. Helmassa puuvillapitsiä.
Joku puutarha-laulu oli tässä meneillään :)

 Omien mansikoiden kypsymistä odotellaan.

"Hei, kuka jää kotiin odottamaan
ja kuka tulee sieltä hakemaan?
Mene ulos katsomaan mikä sää!
Mikä kesä! (?)"










Fantastista

$
0
0
Tässä kankaassa on jo syksyn makua. Kangas kotiutui Pehemiältä ja se löytyypi täältä. Kankaassa on todella kauniit värit ja se kertoo omaa tarinaansa. Tämä kuuluu samaan ihastelukategoriaan kuin Lissu, Kohtaamisia ja Pikku-Kili. Nämä kaikki ovat Leena Rengon kynästä lähtöisin.

Syksyä siis jo mielessä ja tyttäreni saikin pitkähihaisen tunikan ja itselleni tekaisin holkkihihaisen paidan, jota voi sitten neuletakin kanssa pitää.

Näiden yhteiskuvien jälkeen kavensin tuota tytön tunikan helmaa, jotta olisi hieman tasapainoisempi.
Edessä on rusetin alla vastalaskos ja hihassa tereet. Helma on myös kantattu.
Housut ovat joustocollegea ja niissä on framilonilla tehdyt rypytykset.
Oma paita on siis holkkihihainen ja edessä on neljä laskosta. Kanttaukset on tehty napakalla trikoolla.
Helmakaitaleen jätin sivusta auki. Kokeilin erilaisia nauhasysteemejä, mutta en oikein saanut niihin makua. Napit sattuivat olemaan juuri oikean väriset, joten niistä pieni yksityiskohta. Kuvan oton jälkeen tein tuohon vielä lasloksen ja kuroin välin umpeen.
Nippanappa kangas riitti vielä leggareihin, joten sellaiset vielä odottamaan sopivan väristä yläosaa.
Tein ystävälle tunikan Kohtaaminen- nimisestä kankaasta. Sekin on samaa ihanaa digiprinttilaatua.
Paloista ja suikaleista sitten tytöille hamoset. Perheen naiset ovat heppafaneja.


Salainen ompeluvaihto

$
0
0
Hykerryttävän jännittävää!
Ompeluryhmässä järjestettiin taas salainen ompeluvaihto. En voinut olla osallistumatta, niin jännää se vain on. Sarjat ovat lapsille ja aikuisille. Tänä vuonna päätin osallistua lasten sarjaan, sillä viime vuonna ei tainnut aikuinen saaja olla kovinkaan tyytyväinen...

Sähköpostiin tuli tieto, että kohteeni olisi samanikäinen tyttö kuin minulla. Hän tykkää tanssista, prinsessoista, keijuista ja viulunsoitosta. Päässä alkoi samantien soimaan: "Oi Anniina Ballerina...hän on herttainen....jne". Meillä tämä tunnari kuuluu vähän väliä. Ajattelin, että ei ehkä ihan metsään menisi, jos teema olisi tämä. 

Hempeää vaaleanpunaista talvitrikoota tilasin Jyväskylän kangaskaupasta (KVK) ja applikaatiokankaat löytyivät omista varastoista. Päätin samalla tehdä kaksi kappaletta, meille jääneeseen harjoittelin ja kokeilin eri vaihtoehtoja ja salaiselle parantelin muutamia juttuja.


Mekon malliksi tuli aika perus, pientä kellotusta helmaosuuteen. Leggaritkin ovat ihan perussettiä, niinhin olisin voinut hieman enemmän panostaa, mutta jännitin niin sitä, että saan paketin ajoissa matkaan.
Jälkikäteen laitoin vielä valkoista pitsiä menemään kirjeenä, sillä kotipuolessa ollut arvoisa jury ilmoitti, että helmassa pitää ehdottomasti olla nauha.

Tässä muutama kuva meille jääneestä kappaleesta, joka valmistui hieman myöhemmin.

Ja hieman ne helmat pyörähtävät.
Sitten koitti se hetki, että meidän pakettimme oli noudettavissa. Perjantaina klo 8.00  paketin sai aukaista...
Sieltä tuli hurmaavan raikas puuvillainen mekko ja lierihattu <3. 
Mekossa on sopivasti kasvunvaraa ja onneksi se tulee mahtumaan myös ensi kesänä!
Herranjestas-suklaalevy sai suupielet korviin, vaikka kuvauspäivänä olikin kuumetta. Ihanaa oli meidän molempien mielestä saada näin ihanat vaatteet ja takuulla ovat käytössä. Kangas on Michael Millerin puuvillaa.

Ja jos oikein olen tulkinnut niin myös minun salainen kohteeni on ollut tyytyväinen mekkoonsa. 
Tällaiset tempaukset ovat kyllä kivoja, tietynlaista oman osaamisensa jakamista tälläkin tavoin.

Se on Orange

$
0
0
Todennäköisesti kaikki suomalaiset ovat laittaneet merkille sen, että aurinko ei meitä ole lämmittänyt tänä kesänä paljoakaan ja kesän jälkeen koittaa joka tapauksessa syksy.
Oma suhde väriin vaihtelee. Pidän siitä nimenomaan loppukesästä ja alkusyksystä, kun iholla on hieman väriä (ei pahemmin tänä kesänä). Mutta hiusteni värin se syö, jos on suoraan kasvoja vasten. 

Oranssi on mielenkiintoinen väri. Sivustolta coloria.net löytyi mm. tällaisia ajatuksia:

Mielikuvia
Sanotaan, että oranssi vaikuttaa kaikkein kuumimmalta väriltä. Oranssin on havaittu lisäävän ruokahalua. Oranssiin liitetään sanoja kuten voima, menestys, viehätysvoima, vetovoima, auktoriteetti ja ilo.
Max Pfisterin ja Robert Hessin mukaan oranssi vaikuttaa suoritus- ja pätemisen tarpeisiin; joissakin tutkimuksissa on huomattu, että oranssi auttaa lapsia muistamaan paremmin (mm. Henner Ertelin kolmivuotisen tutkimuksen mukaan lasten älykkyysmäärä nousi huoneissa, joiden matala katto oli maalattu keltavihreällä, oranssilla, keltaisella tai vaaleansinisellä). Oranssi kertoo elinvoimasta, suoraviivaisuudesta ja itsekeskeisyydestä. 
Hollannissa oranssi on aina ollut suosittu väri, sen sijaan Amerikassa oranssi on ollut äskettäisessä tutkimuksessa vähiten suosituin väri. Monessa paikassa oranssi yhdistetään halpuuteen.
Oranssi kertoo tehokkuudesta. Oranssi on tuttu väri mm. eräissä tehokkaissa puhdistusainepakkauksissa, mm. eräissä viemärinpuhdistusaineiden pakkauksissa. Musta rasti oranssilla pohjalla on tuotteissa myrkyn merkki.
Teinineiti yllätti minut täysin valitessaan Käpysen oranssin Helmirouvan peplumiinsa. Piti oikein tarkistaa, että on asiasta varma. Koska minun kaava-arkistoistani ei löytynyt hänen kokoiselleen valmista peplum-kaavaa, oli se sitten piirrettävä itse.
Mittasuhteita otettiin valmisvaatteesta ja tarkistusmitoilla lyhensin selkää n 2cm. Ensimmäisen sovituksen jälkeen vaatetta on pienenetty sivuista, helmaa on kaarrettu enemmän sivusaumoja kohti ja takakappaletta on lyhennetty vielä kaksi senttiä. Rintamuotolaskoksetkin tein poistaakseni kainalorypyt ja olkaa on kavennettu. Seuraavaan (jonka siis saan tehdä) tehdään vielä olkasauman siirto ja sivujen lyhennys. 
Helma on hieman pidempi takaa ja poikkisaumassa on framilon.
Hihat ovat 3/4 mitaiset.
Jo aiemmin alkukesästä on nämä kuvat otettu samoissa sävyissä.
Vimmacompanyn Sademetsä-trikoo ja Eurokankaan liukuvärjätty hörhelökangas hameena.
Tulikärpänen
Vaihtareilta sain palan PaaPiin sammalpolkua ja Stenzon siksakkia. Eivät oikein riittäneet ja matkaan mukaan lähti kaapista vielä oranssia palloa, joka on kirkkaampi kuin kankaan oranssi. Näin jälkikäteen harmittaa, kun en tajunnut ottaa siksakista jotakin yksiväristä sammalpolun kaveriksi....olin fiksoitunut oranssiin.

Nämä neidit kasvavat hurjaa vauhtia, en pysy perässä...


Tämäkin Marimekon pellavaneulos on hamstereista ostettu. Katselin kyllä sitä myymälässäkin, mutta en sitten ostanutkaan. Oranssin varsin kiva kaveri on kyllä sen vastaväri sininen.
Pesun jälkeen tämä kangas oli umpivino ja meinasin saada hermoromahduksen sitä asetellessani leikkuuseen. Tästä piti tulla sellainen liuhukemekko Burdan kaavalla, mutta ei siis kertakaikkiaan sopinut minulle ollenkaan.

Liepeet pois ja paita. Edessä on sauma, koska oli aivan liian suuri ja sivuilta otettaessa olisi nuo muotolaskokset menneet ihan väärään kohtaan. Hihatkin ihan jotain muuta kuin piti...

Mutta  mukava paita, väljähkö ja tarpeeksi pitkä.
Kaulassa oikea riittoisuuspala viskoosia. Ostin Virosta 2 eurolla ja siitä on nyt tehty kolme huivia.


Olen saanut kaksikin haastetta, Hannariinalta ja Hannalta. Teen niistä ihan oman postauksen loppuviikolla. Kiitos <3


Im memoriam

$
0
0

Isä

Kesä oli omalla tavallaan hyvin tunteikas. Se sisälsi toivoa, uskoa, pelkoa, iloa, huolta ja ennen kaikkea kohtaamisia. Erilaisten ihmisten, asioiden, tunteiden ja tilanteiden kohtaamisia.
Jotkut niistä oli ennakoitavissa, toiset taas ei.

Isä kuului vielä siihen sukupolveen, joka ilman tutkintopareita pystyi etenemään urallaan. Ihailin lapsena piirtopöytää, erilaisia viivottimia, ohuita lyijytäytekyniä ja tusseja. Skissipaperirullia oli monenlaisia ja niitä olenkin käyttänyt kaavojen piirtelyyn. Piirtopöydän ääressä syntyi erilaisiin julkitiloihin huonekaluja. Ei pelkästään suunnittelua vaan myös protojen valmistamista. Isä muisteli usein työtään Alvar Aallon kanssa, kun Tampereen pääkirjaston sisustusta suunnteltiin. Kesämökin hän piirsi ja rakensi itse. Se oli valmistuessaan hyvin moderni, ei perinteinen pyöröhirsihuvila ollenkaan. 

Kun aloitin vaatturiopinnot lukion jälkeen, ei isä ollut aluksi oikein tyytyväinen valintaani. Mutta siinä tilanteessa, kun hän kävi ensimmäistä kertaa koululla sovittamassa hänelle mittatilauksena tehtyä pukua, muuttui näkökanta toiseksi. Samoja välineitä, samaa piirtämistä, valmistamista, käsityötä. Tosin minulle ei siitä ammattia kuitenkaan tullut. Isäni oli kyllä vilpittömästi iloinen ja kannustava, kun kerroin yhteistyöstä mm. Verson puodin ja Ommellisen kanssa.

Vajaa vuosi oli rankka, ei oikeastaan yhtään hengähdystaukoa. Aina joku takapakki. Syntymäpäivänään hän joutui viimeisen kerran sairaalaan, siitä kolmen viikon päästä hän nukkui pois. Ei enää ahdistusta, vaan syvä ja rauhallinen lepo. Vaikka me kaikki täältä joskus lähdemme, ei läheisen menettäminen ole koskaan helppoa. Suru on vain elettävä läpi.

Käsitöiden tekeminen on ollut minulle aina tärkeää. Hautajasivaatteiden ompeleminen oli osa surutyötä. "Kouriintuntuva työ auttaa, kun mieli laukkaa."
Tosin omat voimavarani halusin tiedostaa, sillä työt alkoivat samoihin aikoihin. 

Pienin sai itselleen mekon Marimekon ohuesta puuvillasta. Kaavana on Mekkotehtään Katariina pienin muokkauksin. Alaosa on vuoritettu ohuella puuvillalla.



Vanhempi neito sai hyväksi havaittun peplumin. Miehusta napakkaa mustaa trikoota Noshilta ja musta pitsi  hihoissa ja helmassa ovat Eurokankaasta.

Oma vaate ei lopputulemaltaan ole sellainen, mitä suunnittelin. Lähdin tekemään SKK:ssa kahteen otteeseen ollutta Ilona Pellin suunnittelemaa grafista liehuketunikaa. Nyt on uskottava, että sellaiset vaatteet eivät ole minulle tarkoitettuja. Yläosan kuositin veneaukkoiseksi SKK:n 1/14 mallin 13 mukaan. Pohjalla oma kaava. Lopulta tunikasta tuli tällainen:
Leikkasin rinnan alta poikki ja tein alaosan uudestaan. Kankaana ihana Hilcon paksu, painava ja joustava viskoositrikoo.


Päivä oli raskas eikä pienen ihmisen ymmärrys oikein tahtonut tilanteeseen riittää.
Illalla vietimme aikaa mökillä,
kaunis ilta, paljon muistoja.
<3

Vinoraitaa

$
0
0
Vinoraidan viehätys lienee sen tuttuudessa 70-luvulta. Mummullani oli muutama takkimekko ja essu juurikin vinoraidasta. Ikasyr tuotti vinoraitaa jo yli vuosi sitten. Sanni Takkinen on näiden kaikkien tässä postauksessa olevien vinoraitojen äiti. Tykkään kovasti raidoista, myös vinoraidasta.

Vinoraidan sielunelämään olen yrittänyt päästä sisään, lähinnä sen suhteen, miten se kannattaa leikata etteivät raidat vinksota ihan mihin sattuu. Lukuisista yrityksistä huolimatta en ole siinä onnistunut, joten päätin:
a) olla välittämättä miten raidat menevät
b) vältän sellaisten vaatteiden tekoa, jossa sinne tänne menevät raidat häiritsevät minua.

Tässä mukaelma kohdan a)ja eritoten kohdan b) mukaan tehdyt vaatteet. Kaavat omia virityksiä ja kuosituksia.
Keltainen vinoraita on tämän kesän väriä ja löytyypi täältä. Petrooli on aikaisempaa satsia ja hieman jämäkämpää trikoota. 
Molemmat saivat kaverikseen vaaleaa meleerattua elastaanitrikoota. Tytöllä yksi tasku...
Äidillä kaksi. Pääntiet on molemmissa huoliteltu alavaroin. Ei tukikangasta, ainoastaan framilon saumuriompeleen alla venyttämättä.
Takana napitushalkiot, näköjään eripuolilla...Tytön leggareiden vinoraitaosuus pitäisi olla polvien kohdalla, mutta humpsahti vähän kasvunvaraa. Samoin hänen kyynärpääpaikat ovat ihan väärässä paikassa :D. Omani sitten osuikin oikeaan.
Mielestäni mukavan rento ja sporttinen vaatetus näistä tuli, vaikkakin taskut ovat hallitsevat.
Musta/harmaa vinoraita löytyy puolestaan täältä. Ihanan pehmeää ja laskeutuvaa trikoota. Päätin sitten rikkoa raidoitusta tekemällä hameen yläosaan leikkauksen.
Helmassa on toisella puolella halkio liikkumista helpottamaan.
Tykkään!
Seuraava kangas ei varsinaisesti ole vinoraitaa, mutta leikkaukset paidassa ovat vinoon. Jenni Mäensivun suunnittelemaa Desert Skull- joustocollegea löytyy myös Ikasyrin valikoimista. Mahtava kangas. Pääkalloista en niin välitä, mutta tässä on alkukantaista voimaa.

Pääntie ja helma ovat epäsymmetriset edestä. Alavaroin molemmat on huoliteltu.

Koska halusin säästää palan miehenkin puseroon, niin takakappale jäi mustaksi. Yhden pään aplikoin rouheasti niskaan.
Näin tällä kertaa, minä toivotan sinulle ihanaa, kuulasta syyskuuta! Toivottavasti ennätän ommella  muutamat ihanat kuosit ja kankaat syksyn sävyissä.

Pehmeää Pehemiää

$
0
0
...ja pari muuta

Arkivaate, se paras perusvaate. Sen tuntee siitä, että se on miellyttävä päällä ja se korostaa omaa persoonaa niin kuosiltaan malliltaan ja väriltään. Näissä ei ole mallien puolesta kikkailtu.

Sininen Babushka roses ja ihanan pehmeä joustocollege! Kangas on Pehemiältä ja Elina Antila on kuosin piirtänyt. Tätä kuosia löytyykin eri väreissä niin trikoona kuin joustocollegena.
 Harmillisesti näihin kuviin oli salama tullut mukaan. Taskut ja sivuun laskokset
Pääntiellä taas alavara pinkistä joustocollegesta.
Sininen puutarhapöllö onkin jo näyttäytynyt  aiemmin. Itselleni ja tytölle tunikat farkkusomistein. Tämän kuosin takana on Leena Renko ja kankaan löydät täältä.

Äitini neuloo paljon ja ihania juttuja neulookin. Tämä PaaPiin kangas "Linnea neuloo" oli kuin tilauksesta tehty. Leggarit äidille ja jämäpaloista+ Herttanen kankaasta neidille asu. Toivottavasti mummi neulonnan salat vielä jälkipolvelle opettaa.

Leggareiden seurana äidilläni on musta laskeutuva vesiputouskauluspusero ja musta villainen neulostakki. Neulostakki oli Ottobren malli.
Neiti armas sai valita kankaan. Yllätyin kuin niin pinkkivioletti-linjaa pitävä rinsessa valitsi yksisarvisen vihreänä. Leena Renko tämänkin takana ja kankaan löydät täältä.
Huomasin, että minulla on persikan ja sinisen resorin vaje. Onneksi kuitenkin löytyi kruunun keltaista vihreän kaveriksi. Malli on perusraglan, edessä vastalaskos väljyyttä antamaan.
Kangas on ihanan tuntuista!
Seuraavat kuvat ovat hieman vauhdikkaita, koska heppakangas pisti laukkaamaan :)
Pääntie humsahti ehkäpä hitusen liian avaraksi. Rypytyksiä olisi voinut tehdä enemmän pääntielle. Kuosi on herttainen ja värityksestä tykkään (pinkkiä ja sinistä). Ja Leenan kuosi tämäkin, "Humma raikas" ja löytyy myös Pehemiältä.
Seuraavaan kankaaseen liittyy hurja uhkaus:
"Lopetan olemasta lapsesi, jos et nyt heti tee mekkoa minun valitsemastani Chihuhuhauhau-kankaasta!"
Lähes joka päivä meillä käydään lemmikkikeskustelua...
Koiran rusetti innoitti miettimään mekkoon yksityiskohtaa rusetista. Se tulikin tällä kertaa taakse ja onnituikin ihan hyvin. Peruskaavana on peplum omilla muokkauksilla.
Helma on takaa pidempi. Kangas on Poppanavakasta.
Keiju-kangasta sain ystävältä pienen palan. Se riitti miehustaan ja onneksi kestosuosikkiani Verson puodin Paratiisin universumia oli vielä pinkkinä varastossa. Siitä sitten muut osat.
Näitä tehdessä alkoi kyllä jo pinkkiähky...
Kiitos ja kumarrus! Ensi viikolla leirikouluilen ja koneet viettävät muutaman vapaapäivän. Viikonloppuna onkin sitten opiston järjestämä kaavoituskurssi, mielenkiintoista.


NOSH organics

$
0
0
Mustaa ja hiekkaa

Olen kovin tykästynyt suomalaisen Nosh:n kankaisiin. He teettävät myös valmisvaatteita, mutta onneksi me ompelijat voimme ostaa näitä laadukkaita kankaita omiin tarpeisiimme. Voitte vaan kuvitella, kuinka hykerryttävää oli sähköpostiin tullut pyyntö tehdä heidän kankaistaan jotakin.

Kide on kaunis ja moni-ilmeinen kuosi. Syksyn sävyihin sitä tuli mokan ja hiekan sävyinä, kauniita molemmat. Oma paketti sisälsi hiekan sävyn, tehostepaloina musta ja magneta trikoo. Kangasuutuudet löytyvät täältä.

Mallin suhteen iski valinnan vaikeus, kunnes totesin, että toinen hyvä vaihtoehto toteutukoon sinisessä kiteessä jossakin vaiheessa.

Yksityiskohtina mustat olkapalat, etuhalkion tamppi...
Samanlainen halkio ja tamppi hihansuussa
Vyö....
Ylimääräinen pituus on nostettu vyötärölle, ompelin framilonin miehustan ympäri.
Väripari musta/hiekka kiehtoi niin paljon, että päätiin samaan syssyyn hankkia kankaat pitkään ajatuksissa olleeseen jakkuun. Noshin joustocollegeissa samat sävyt saatavilla! Laatu on mahtava ja tähän työhön erinomainen, paksua ja joustavaa.
Väljähkö laatikkojakku väriplokein. 
Kaulukseen hain jonkin verran markkinoilla nähtyä ideaa.
Hihan hiekan värisen osuuden mitoitus ei ihan mennyt nappiin. Tarkoitus oli osua miehustan kanssa samaan kohtaan.
Olen kovin tyytyväinen tähän asukokonaisuuteen, sopii hyvin yhdessä pidettäväksi tai sitten erikseen muiden vaateiden kera.
Taskut on huomaamattomasti tuossa värinvaihtosaumassa. Tietämättäni Noshin naistenmallistoston vaatteista tuli tähän jakkuun  samanlaiset saumataskut kuin yhdessä Noshin tunikassa on. Kurkkaa pirteitä ja tyylikkäitä vaateuutuuksia täältä.
Pienet palaset kidettä jäi vielä käyttämättä, yksi idea niistä muhii mielessä...
Magneta jäi vielä käyttämättä, mihin sinä olisit väripilkun laittanut?


Polkua pitkin

$
0
0
NOSH AW 15
Innoissani ja itseeni kovasti luottaen otin vielä tämän lasten paketin työn alle. Näppärät ja nopeat olivatkin jo napanneet vaaleanpunaiset/puuteriset paketit, niitä luonnolliseti itsekin katselin sillä silmällä, koska kohteena tyttö. Tyttö, jolle pinkkiviolettihörhelöhelma-maailma on sitä ihaninta just nyt. Laittaa kyllä päällensä muutakin, mutta jo päiväkodissakin on mieletöntä arvostelua ja kilpavarustelua tyttöjen kesken. Niistä kommenteista sitten väliin paha mieli ja vaatteista kiukuttelu.

Mutta minä olenkin todella iloinen siitä, että meille tuli uutuuskuosi  Polku+ farkkucollege aquan sävyssä, mausteena musta/naturel kudottu huippuraita. Väri on kaunis, herkkä ja hieman talvinen. Sitä kohti tässä ollaankin menossa. Kankaat löydät tämän linkin alta.
Polku-kuosi on Annika Hiltusen suunnittelma ja täynnä kauniita yksityiskohtia. Tyttäreni kertoi kangasta katsellessaan pienen sadunkin. Päädyin tekemään yläosan farkkujerseystä, sillä olen sen todennut siihenkin tarkoitukseen vallan mainioksi. Kuosista nappasin tuo karhun koristamaan miehustaa. Kuva on tehty aplikoiden, kangas on velouria.
Polkukuosi pääsi pöksyihin, raitakangas toimi eri yhteyksissä resorina.
 Mainitsinkin jo, että tuo kudottu raitakangas on mainio. Meillä siitä on leggareita tehty ennenkin. Joten samalla kaavalla (OB Fancy stripes) kuin aiemmat, raitaversiot.
Näin jälkikäteen kuvia katsellessa, olisi tunikan yläosaan voinut laittaa jotakin tehostetta? Olkapalat, tikkauksia, raitaa, jotakin? Hieman on alapainoinen setti.

Päiväkodin seinällä oli ilmoitus Nosh-edustajasta, joka järjestää alueellamme kutsuja. Pitääkin laittaa numero muistiin, sillä voisin kutsut jossakin vaiheessa pitää. Laadukkaita tuotteita on mukava suositella muillekin. Jos itse harkitset, niin ohjeet löydät täältä. Kutsuilla on mahdollisuus tutustua niin naisten kuin lastenkin ekologisiin ja mukaviin vaatteisiin. Kankaitakin voi tätä kautta ostaa.

Lopuista kankaanpaloista syntyi pienelle pojalle haalari koossa 62cm. Aika kuultaa muistot, näin pieniäkö ne joskus olivat? Hieman tuo etureunan kantti tuli tehtyä liian kireäksi, otanpa oppia seuraavaan.
Hyvää syyslomaviikkoa kaikille niille, joilla sellainen on :)


Roses and little bit more

$
0
0
Roses
Ei tainnut Elina Antila tietää mikä menestys Pehemiälle suunnittelemallaan Babushka Roses- kuosilla olisi. Erilaisia värikombinaatioita on ollut monenlaisia, mustalla pohjalla harmaata ja pinkkiä ruusua, vaalenpunainen+harmaa, vihertävänturkoosi kera pinkit ruusut, keltainen, okra, tummansininen, kerma, burgundi, valkoinen (ei vielä ole ollut myynnissä, kun Ommellinen teetti siitä ihania tunikoita ;) ja nyt sitten isommat ruusut ja intensiivinen punavihreä väritys mustalla pohjalla. Unohtuiko joku väri?! 

Tämä  viimeksi mainittu aiheutti minulle todella nostalgisen tunnelman. Harmillisesti en läytänyt valokuvaa, jossa kiharatukkaisena blondina poseeraan löysässä punaruusuisessa viskoosipuserossa, jalassa löysät viskoosihousut ja punaiset pompidu-korkoiset kengät. Vuosi taisi olla jotain 1991.

Vuonna 2015 kuvassa poseeraa punatukkainen, hieman vanhempi nainen jalassaan slimmit mustat housut ja matalat punaiset kengät.
Ja joka postauksessa kuva, jossa katse kohti varpaita ;)

Malli on löysähkö raglanhihainen. Pääntien kanttauksen sisällä on kuja, johon pujotin satiininauhaa, tosin taidan sen vaihtaa mustaksi ja laittaa samanlaiset punaiset päät kuin vyössäkin. Nuo hihojen mustien osuuksien ei kuuluisi näkyä, ovat vain humpsahtaneet alas, tarkoitus on niillä saada aikaan kunnon pussitus hihansuuhun. Pituus on kerätty taas lantiolle, jotenkin viihdyn tämän mallisissa vaatteissa nykyään.
Koska kangasta useimmiten jää ja jos sitä jää niin paljon, että siitä kenties voisi tehdä jotakin, alkaa pää surraamaan. Nyt surrauksen tuloksena syntyi oma Desinqual, jossa yhdistyy poppimaiset raidat sekä ruusut. Talvella tein samalla tekniikalla Vimman sademetsästä yhden tunikan. Suunnitelmissa on ollut tehdä itselleni mustasta ruususta ja yksivärisestä paita samalla tekniikalla, mutta on vain jäänyt.
Osat ovat osittain (n. 4-6cm) päälleikkän ja ne ovat yhdistetty liimaharsolla sekä applikoitu (alla irtirevittävä tukikangas). Kaavana uusimman Ob:n Ruusunen ilman rypytyksiä. Raitakangas on kudottua (Hilcon?) raitaa. Mielestäni varsin kiva, tyttö oli sitä mieltä, että olisi pitänyt olla kokonaan ruusua...raidat sotkevat koko jutun.
Siinä me ruususet
Menin sitten lupaamaan sen mekon pelkillä ruusuilla. Vihertävän turkoosi pinkeillä kukilla oli se oikea. Ruususen unta monta kokoa liian pienessä prinsessamekossa <3.
Arjen taas kolkutellessa kulman takana, päädyin yksinkertaiseen malliin ilman sen kummempia juttuja.
Raglanhihainen ja pääntiellä aikas paljon rypytystä. Kanttauksen väriksi valikoitui violetti.
Enpä huomannut, että oikeaan hihansaumaan tuli isojen ruusujen kohtaaminen. Toisaalta kangasta ei jäänyt kuin pieni tilkku. Vaatteissa ihan eri värit kuin luonnossa tällä hetkellä.
Aiemmin tein  sinisestä jc-ruususta itselleni tunikan, siitä jäi hieman, joten tytölle taas jämäyhdistelyä. Leikattuna jo kuukauden, nyt vasta sain tehtyä.
Anniina Balleriina-poseeraukset ovat hänen vakionsa :D.
Svetarissa olkasaumat on siirretty eteen ja pääntie on huoliteltu muotokaitaleella. Siinä ja siinä ettei tullut liian avaraksi. Pinkki jc on kotimaisen Harjun, lippis on lainattu siskolta. Sinistä joustocollegea on taas saatavilla, ihana materiaali!
Takana kukkaapplikaatio tasapainottamassa.
Nää nyt tästä lähtisivät ruusuisina kohti alkavaa viikkoa. Kirpeitä syysilmoja ja laittakaa heijastimet heilumaan.

NOSH blogitour 2015 ja arvonta

$
0
0
Elämä on yhtä sirkusta ja vilskettä
Olette päässeet jo kahtena päivänä tutustumaan taitavien  ompelijoiden tuotoksiin NOSH blogitour:n matkassa. Maanantaina sirkusjunan veturina Miinulleko esitteli raikkaita mekkosia blogissaan, tiistaina Helmoja ja hepeneitä-blogi hyppäsi matkaan mukaan, koko vaunu täynnä ihastuttavia ja taidokkaita vaatteita. Tänään on minun vuoroni liittyä matkantekoon, yhdessä se on niin paljon mukavampaa. Meillä kaikilla on oma tyylimme, siksi onkin mielenkiintoista nähdä miten kukin näkee kankaat vaatteena. Minun matkaani hankaloittivat tekniset ongelmat saumurin kanssa ja valo ei suostunut treffeille kanssani. Ulkona satoi vettä vaakatasossa joten sielläkään ei kuvaus ollut mahdollista. 
Pahoittelen marraskuun näköisiä kuvia.
 (Kahteen kuvaan sain teknistä apua Ommellisen Liisalta ja Jesseltä <3. Huomaatte varmasti eron).

Annika Hiltusen suunnittelemassa uutuuskuosissa seikkailevat metsän hahmot sirkusteeman mukaisesti. Kauniita sävyjä, ihania yhdistelymahdollisuuksia. Kuviollinen trikoo on 100% pv, mutta mukavan pehmeä ja toimiva kangas.

Sirkusteema sopii meille oikein hyvin. Perheen pienin ja isä ovat oikeita sirkusfaneja. En ole oikein varma, kumpi sinne haluaa enemmän ;). Siltä pohjalta suunnittelu lähti käyntiin, katsotaan mitä sinä näet...
Kankaaksi valikoituivat harmaalla pohjalla oleva Sirkus, kuvioissa okraa, puuteria ja navya, harmaa ja okra miniraita (tulevat myyntiin joulukuussa), sekä puuteri ja navy farkkucollege. Joko keksit?
Sirkustelttaa olen ainakin yrittänyt tyylitellä vaatteeseen.


Sirkuksessa on aina Vilskettä, niin on myös tässä kankaassa, mutta herkällä tavalla. Kankaassa toistuvat tomaatin punaisen, puuterin, vanilijan ja navyn sävyt. Alkuperäinen suunnitelma muuttui, kun totesin kankaan olevan niukasti joustavaa 100% puuvillasingletrikoota. 
Tästä tuli meidän jouluinen liivihame ja tonttulakki. Ihanaa olla kerrankin ajoissa :)
Helmassa, pääntiellä ja hihansuissa on navy:ä farkucollegea. Kaava on Ottobre 4/15 malli 22


 Miten pienen ihmisen ajankulu voikin olla hänen omasta mielestään niin hidasta ja meidän aikuisten mielestä ajan kahvassa pysyminen tuottaa aina haasteita? Joulua odotetaan jo innolla, kortteja väsätään, joululahjatoiveita esitetään ja tonttujen matkantekoa sateessa ihmetellään.
Joko teillä on kirjoitettu joulupukille? Mitä sinä toivot joululahjaksi? Kerro siitä kommenttikenttään ja olet mukana lahjakorttiarvonnassa. Voit voittaa 50 euron arvoisen lahjakortin Noshin verkkokauppaan. Osallistumisaika on 11.11.-18.11.2015. Arvonta suoritetaan 19.11. Muistathan jättää yhteystetosi tai muun tunnistettavan puumerkin. 
Onnea arvontaan!
Itse toivoisin aikaa ja ehkäpä sen uuden kameran...
Joululahjaompeluksia on syytä alkaa jo tekemään. Nosh julkaisee tällä viikolla ilmaisia PDF-kaavatiedostoja. Ensimmäiset ovatkin jo julkaistu ja 11.11. julkaistaan seuraavat. Kaavat löydät täältä: 

Jostain syystä kankaat, joissa ei ole esittävää kuviota, alkavat elää verkkokalvollani ihan omaa elämäänsä. Vilskeen kuviot uudella tavalla nähtyinä.

Huomenna 12.11. juna pysähtyy Weekend chic-asemalle, taatusti loppuun asti ajateltuja asuja ja kuvia tiedossa.

Kelle lahja laitetaan?
No, joulurauhan raivaajille,
hyvän mielen muokkaajille,
joulutuoksun taikojalle,
piparkakun paistajalle.
Menkööt kaikille jotakin.
- Kaija Pispa-

Kankaat matkantekoon lahjoitti NOSH



Nosh blogiarvonta on suoritettu!

$
0
0
Ihan huikeaa!

250 ihanaa ihmistä osallistui Noshin lahjakorttiarvontaan ja kommentoi siinä samalla mitä lahjatoiveita kullakin on.

Aineettomina lahjoina teidän ehdoton suosikkinne oli AIKA. Aikaa ompelulle tai muille käsitöille, omaa aikaa, aikaa rakkaudelle ja yhdessäololle ja rentoutumiselle. Tässä maailmantilanteessa myös rauha sekä terveys mainittiin monta kertaa. Tärkeitä asioita kaikki meille ihmisille.

Muita lahjatoiveita olivat erilaiset ompeluun ja käsitöihin liittyvät tuotteet ja koneet. Toivottavasti tontut kuuntelevat hörökorvin sillä, jokainen lahjatoive on varmasti oikeutettu ja todella haluttu. Ihanan arkipäiväisiä tarvetoiveita oli muitakin. 

Minä puolestani kiitän kaikista ihanista ja rohkaisevista kommenteista ompeluitani kohtaan. Minulle joulu tuli etuajassa, sillä ostin itselleni kaksi joululahjaa: saumurin ja kameran. Niistä  enemmän jossakin muussa postauksessa.

Arvonnan suoritti perinteisin menoin pieni tonttutyttö. Äiti se saksi kolme satataulukkoa ja lisäili lippulappusiin numeroita, että saatiin oikeat sataluvut.

Ensin hän nosti luvun 11. Luvun 11 paikalla oli Krista (Helmoja ja hepeneitä- blogi), joka pyysi, että jäisi kommentoinnista huolimatta arvonnan ulkopuolelle. Seuraavana olikin sitten Hanna Fagerholm, joka voitti 50€- arvoisen Nosh-lahjakortin. Hän kommentoi seuraavasti:

Voi ihana tuo liivimekko ja tonttulakki <3 Aivan ihanat sävyt kankaassa! Joululahjaksi kelpaisi lupaus omasta (lue: ompelu) ajasta. Aika on niin kortilla aina ja huono omatunto jos muu perhe on alakerrassa touhuamassa ja itse istuu yksinään yläkerassa ompsussa. Ihanaa joulun odotusta!

Toisessa lapussa oli numero 190, jonka takana oli Sonja. Toivon, että lahjakortti ilahduttaa häntäkin. Hän kommentoi näin:

Tänä vuonna haluan vain muuttaa takaisin kotikonnuille Ouluun ja se toteutuukin joulua edeltävänä viikonloppuna <3 lisäksi toki uudet collegehousut olis kivat ja ehkä pleikkari 3 ja singstar mitä olen halunnut jo monta vuotta, mutta sitä tuskin on varaa nyt hankkia. Suklaata tietysti myös. Toivon myös, että saisin viettää joulun mummolassa vanhempieni ja siskoni kanssa ja tämän hetken suunnitelmien mukaan sekin tapahtuu <3
Noshille on huomenna perjantaina 20.11.2015 tulossa uutuuskankaita. Ainakin kuvat lupailivat namikankaita.
Ne tulevat olemaan täällä.
Nyt on aika kuunnella liikkuvatko tontut jo pihamaalla. Lumipeite kyllä ilahduttaisi ja pirstäisi kummasti.

Toivottavasti tulet piipahtamaan toistekin tänne blogiini.




Everyday Elsa ja Anna

$
0
0
Ja pari muuta tuttua

Ompeluaika on ollut kortilla ja keskeneräisten kasa on ollut kiitettävä. Toisaalta hyvä, sillä väsyneenä ja vähäisellä ajalla varustettu ompelija ei ole kykenevä monimutkaisiin projekteihin. Jos silloin tällöin saa surautettua sauman tai kaksi, niin hyvä. Ja vielä parempi, jos ne ovat oikeat saumat....

Digiprintteihin minulla on viharakkaus-suhde. Toisaalta ne ovat liian valmiiksi pureskeltuja, toisaalta viehkoja runsaine kuvineen. Oma motiivi oli nyt "tuhota" nämä. Lapsethan niitä kyllä rakastavat. Ja teinit. On kuulemma coolia, että on joku hahmopaita.

Ihailen teitä, jotka teette lapsillenne rooliasuja. Olen laiska ja ostan ne mielummin. Kestää sen minkä kestää. Frozenin Anna sai ilmentyä meillä tällä tavoin: Everyday Anna
Ajattelin, että tämä on sellaista päiväkotikamaa muutamalla yksityiskohdalla rikastetuna.
Liivi/viitta on ommeltu saumoista kiinni, tuollaista joustavaa nauhaa löytyi varastoista. Soljen virkkasin nopsasti hopealangasta.
Takaa tuli raskaan näköiseksi, mutta en kokenut tämän vaatteen olevan sen arvoinen, että olisin alkanut nysväämään muutoksia. Digiprintti on Jonic:lta ja magnetan värinen trikoo on Noshilta.
Sitten pari levotonta Tuhkimoa. 
Pitäisi varmaan paikata nuo polvet ;). Pienemmälle printtiä kera farkkujerseyn. Kangas, jota eri muodoissa yhdistelen joka paikkaan.
Teinineidiltä tuli tarkat ohjeet paitaan. Takaosa ja hiha keltaista ja kanttaukset mustalla. 
Täältä luolasta kuuluu aikamoista ärjyntää. Suurin ääni on pienimmällä. Ja taas digifarkkua kaveriksi, tämä on Pikkupiltin. Leijonakuningasta jäi sen verran, että saan siitä vielä pari joululahjaa.
Meleerattu harmaa trikoo on Noshin.
Pläts
101 Dalmatialaista. Neitosen itsevalitsema kangas ja punaiset somisteet ovat myös hänen ideansa. Ei paha ollenkaan. Mekon malli on sama kuin Annan mekossa. Kudottu raita on Ainolasta.

Tämähän on kuin mikrofoni...
Koska oli jo Annan mekko, piti saada vielä Everyday Elsa- mekko. "Jäädytän teidät kaikki!"
Kangasalttarille joutui ihana paksu ja joustava jc, viime talvena tätä sai Pehemiältä. Nyt en enää saa siitä itselleni kokonaista vaatetta, pitää, keksiä joku jippo. Väri, kuosi ja kankaan olemus ovat makuuni.
Yläosa on peplumista. Hartialinjaa kavensin, samoin hihan kaarta. Eteen ja taakse kaarrokkeet valkoisesta trikoosta.
Kuvassa ei oikein näy, mutta valkoiseen on tuputeltu hopeaista ja kimaltelevaa kangasmaalia. Kaarroketta reunustaa lankakätköistä löytynyt hopean värinen neulelanka. Siksakilla kiinnitin sen.
Muutama timangi myös...yksi on lähtenyt näköjään omille teilleen.
Tässä mekossa sai itsekin pureskella ja suunnitella. Mekko on sen verran käytännöllinen, että voi vetäistä päiväkotiinkin päälle.
Saisi tuo pakkasherra tulla puhaltamaan maa kuuraan. Imuria ei kannata laittaa kaappiin ollenkaan, hiekkaa riittää ihan kotiin saakka.
Laitetaanpas vielä nämä kisukuvatkin tänne. Naamiaisten jälkeen hännästä tehtiin irroitettava, joten puku ja hattu ovat käytettävissä ihan muutenkin. Fleeseä, raidat on aukileikattu ompelun jälkeen.


Seuraavaksi vuorossa ovatkin jouluiset kankaat.


Huurteista harmaata

$
0
0
Pikemmin kylläkin suhruisen sumeaa, kuin huurteista. Joulua kohti ollaan menossa ja jos ei muulla, niin sitten vaatteilla, valoilla ja koristeilla yritetään sitä tunnelmaa etsiä.

Esittelen teille ensin kaksi vaatetta, joihin inspiraation sain valmisvaatteista. Eräällä nuorella neidolla on ollut paita, johon oli applikoitu kauris/poro. Kuva ei ollut yksivärinen, vaan siinä oli sellaista kelimkuviota.
Kuvan löysin Pinterestistä. Kangas on Käpyseltä, nyt se pääsi vihdosta viimein vaatteeseen asti.
Paidan kaava on jo hyväksi hiotunut löysä raglan, johon kuositin vielä lisää tilaa hartiaseudulle. Sivussa on tumman harmaa kaitale ja saumakohtaan tuli kaaritaskut. Taskun pussi on koko etumuksen levyinen. Pääntie humpsahti liian isoksi, mutta onneksi iso kaulus peittää sen ;).
Kankaana kotimainen, napakka joustocollege.

Toinen plagiointi ei ihan mennyt nappiin, sillä ryhdyin illalla sitä tekemään ja kohde oli jo unten mailla. Pituutta paidassa olisi saanut olla 5cm lisää, jotta olisi sinne pepun alle hyvin mennyt. Pääntiellä resori, jossa nauha kulkee, päässä itsetehdyt tupsut.
Ajatuksena siis svetari, jossa on pieni tyllihelma. Tylli on kaksinkerroin ja ommeltu samaan aikaan resorin kanssa miehustaan kiinni. Kangas on ihanaa pörröcollegea Kangastukusta. Tähdet kimaltelevat hopeisena.
Jalassa minulla on äitini neulomat säärystimet, ihanan kevyet ja lämpimät.
Varmasti tämä kangas on ollut vuoden joulukangas nro 1. Kangaskapina teetti Joulusikermä- raporttikankaan ja siitä on nähty paljonkin erityylisiä vaatteita. Todella kaunis ja herkkä kangas. Monen muun tavoin tyttö-raporttiin yhdistin punavalkoista pilkkukangasta.
Kaarroke on yhtenäinen ja mekon takaosa on Pikkupiltin digifarkkua.
Halusin itselleni porot....Väljä paita peittämään jouluajan syömisiä. Riitti poroista muillekin, tyttö sai omansa, johon yhdistin Noshin harmaata ja punaiset tereet ja kanttaukset ovat punaista resoria. Omassa paidassa hihat, kaarrokkeet ja takaosa ovat samaista Pikkupiltin digifarkkua. 
Ja taas ylpeänä esittelen: Neuleet ovat äitini puikoilta syntyneet.



Yksi poro vielä kummipojalle.
Joululomaksi on suunnitteilla kasa ompeluksia ja kaavojen viilausta sellaiseen kuntoon, että ne ovat iskuvalmiina käyttöön heti kun tarvitsen. Muutama lahjaompelus odottaa, katsotaan mitkä ehtivät pakettiin ennen joulua :D.

Joululahjuksia

$
0
0
Tässä lyhykäisyydessään pieni kuvakatsaus tämän joulun lahjoista, joita ennätin ennen joulua tekemään. Joulun jälkeiset lahjat mm äidilleni ovat sellaisia jokapäiväisiä lahjoja :). Niitä syntyy  silloin kun on niiden aika. Näin olemme keskenämme sopineet.

Kummipoika tulee huomenna saamaan pukin kyydistä pudonneet lahjat. Ryhmä Haun suosio sen kun jatkuu ja hänelle mieluisin hahmo on palomies Samppa.
Taitaa olla hieman kasvunvaraa, mutta ehkä niin on parempi kuin toisinpäin. Kuva on applikoitu, koneen tikkiin en ole ihan tyytyväinen. Valkoinen paistaa mustan alta aika ajoin. Kankaana on kotimainen jc ja applikaatio on tehty pääosin velourista.
Oma neitokainen on jo pitkään haaveillut keppihevosesta. Meinasin antaa tekemisen suhteen periksi, mutta onneksi en, sillä siitä muodostui joulun ykköslahja. Star-tekonimi on muuttunut Polleksi ja mieletöntä ravia täällä on menty. Joulupukki ei ole kuulemma Pollelle tarpeeksi kuria pitänyt, joten tuimassa koulutuksessa se tällä hetkellä on.
Kaava on Kodin kuvalehdestä ja kaikki muut tarvikkeet löytyivät kotivarastosta paitsi suitsia varten kävin Eurokankaassa ostoksilla. Polle tarvitsee kuulemma ystävän Bellan, mahtaisiko se äiti osata tehdä sellaista? Katsotaan ;).
Pollella on komiat olot, pääsee petiin asti nukkumaan.
Toinen hittituote pienillä tytöillä on varmasti ollut Frozen- teemaan liittyneet lahjat. Kaikesta yksinkertaisuudestaan huolimatta, tyttö nimesi kylpyviitan Frozen-viitaksi! Tarkoitus oli tehdä viittaan vaikka mitä, mutta jouluaattoa ei voinut nyt sen takia siirtää.

Luottokampaajani sai Käpysen Houdini-kankaasta pipon ja tuubihuivin. Se on jo valmiiksi laitettu kierteelle.
Sitten vielä teinineidille toivelahja, Totoroasu. Onneksi on google ja pinterest. Sieltä sai oivaa kuvamateriaalia asun suunnittelua varten. Kankaat ovat Kangastukusta. Collegea, jossa on pehmeä, nukattu nurjapuoli. Jumpsuitin kaava on Alt om handarbete- lehdestä

Tumma vetoketju olisi saanut olla vaalea, mutta sellaista ei varastoista tällä kertaa löytynyt.

Joulu tuli ja meni, kohta on uuden vuoden aika. Oletko tehnyt jo lupauksia tai luonut aatoksia tulevaan vuoteen 2016?
Itse ompelen sen mitä ennätän, pakko olisi alkaa hieman liikkumaan. Kiloja on tullut ja jäseniä kolottaa... Jo vuoden vaivannut jäätynyt olkapää alkaa hieman hellittämään. Puolen vuoden yösärkyjakso alkaa olla takana ja liikerataa pitäisi alkaa "repimään" laajemmaksi. Toisena tavoitteena oli viritellä vanha valokuvausharrastus uudelle digitaaliselle levelille. Katsotaan.

Yksi haasteajatus minulla olisi itselleni ja kaikille niille, jotka siihen haluaisivat mukaan tulla, liittyy väreihin. Kuullostaako pöllöltä?

Hyvää uutta vuotta sinulle lukijani ja satunnainen vierailija.
2016


Blogihaaste, vuosi värien maailmassa

$
0
0
Tervetuloa uusi vuosi 2016!

Olen tässä jo vähän aikaa miettinyt punaista lankaa blogin pidolle.  En tiedä onko näin pitkäkestoinen järkevää, mutta kokeillaan kuitenkin.


Teemana ovat värit. Värit vaikuttavat meihin eri tavoin, niin tunnetasolla kuin opittuna koodikielenäkin. Itselleni värit ovat hyvin merkityksellisiä. Huomaan, että vuodenajat vaikuttavat hyvinkin paljon värimieltymyksiini, tunnetiloista puhumattakaan. Lempiväritkin vaihtuvat aika ajoin, tietyt suosikit olevat ja pysyvät. Silmä myös tottuu ja alkaa näkemään aikaisemmat "yäk"-väritkin uudessa valossa. Näin kävi minulle keltaisen suhteen.
Totuus on myös se, että tietyt värit sopivat jollekin paremmin kuin toisille. Tähän vaikuttaa hyvin paljon ihon ja hiusten väri. Pidän esimerkiksi oranssista, mutta kasvojani vasten se on ihan kauhistus, imaisee kaiken mennessään. Värillä on väliä.

Listaan tähän nyt ajatukseni joka kuukaudelle. Teemat eivät ole välttämättä yhden värin edustusta.

  Tammikuu: sinisen kaikki sävyt
  Helmikuu: pastellisävyt
  Maaliskuu: vastavärien voima ja kontrastipari musta-valkoinen
  Huhtikuu: vihreän kaikki sävyt
  Toukokuu: keltainen ja oranssi, yhdessä tai erikseen
   Kesäkuu: turkoosi eri muodoissaan+ mihin väriin yhdistäisit sen?
  Heinäkuu: valkoinen ja vaaleat sävyt
  Elokuu: murretut värit
  Syyskuu: ruskean erilaiset vivahteet
  Lokakuu: musta ja harmaa
  Marraskuu: violetin ja lilan sävyt
  Joulukuu: punaisen kaikki sävyt sekä metallisävyt

Jos haluat lähteä mukaan, niin toimintatapoja on monenlaisia:

1. Tee jokin käsityö, jossa kuukauden väri on edustettuna. Olisi kiva tietää, mikä sinun suhteesi väriin on.
2. Linkitä blogisi osoite kommenttikenttään, näin muutkin löytävät sinun ajatuksesi ja näkemyksesi kyseisestä väristä. Voin lisäillä linkkejä blogikirjoitukseen, kun huomaan niitä ilmestyvän.
3. Jos sinulla ei ole blogia, niin halutessasi voit lähettää kuvan minulle osoitteeseen: smorelius@gmail.com. Julkaisen sen blogissani halutessasi, niillä ehdoilla, jotka minulle annat.
Instagaramissa @hommahuone #varihaaste2016
4. Joka kuukausi ei ole pakko osallistua :)

Kerään Pinterestiin ideakuvia tauluun: https://www.pinterest.com/sannemaija/colours/

Tähän samaiseen postaukseen lähtee ensimmäinen haaste.
Siniseen värin liitetään väripsykologiassa seuraavia kuvauksia: Unen ja intuition väri, luotettavuus, uskollisuus, voimaannuttava, viilentävä, parantava, rauhoittava. Ei ole hyvä väri uupuneelle tai masentuneelle.
http://www.namaste.fi/fi/inspiroidu/artikkelit/varit-ovat-voimaa

Sinisen sävyjä on paljon. Tutuin sininen lienee denim. Farkut taitavat löytyä joka kodista. Omasta mielestäni sinisen ja ruskean liitto on värikombona pettämätön ja samalla hyvin ajaton.
Mielenkiinnolla jään odottamaan, lähdetkö tähän mukaan :)

Ensimmäisiä löytyykin jo Instan puolelta #varihaaste2016 sekä täältä http://kaavailua.blogspot.fi/2016/01/otavanpoika.html

Värikästä uutta vuotta 2016!

Sininen tammikuu vol 1

$
0
0

Ilahduttavan paljon teitä innoikaita on lähtenyt mukaan vuoden kestävälle matkalle värien maailmaan. Muistutan edelleen, että rennoin rantein matkataan eteenpäin.

Instagramissa (#varihaaste2016 )onkin jo kattava otos eri sinisen sävyisiä käsitöitä. Hienoa, että olette jaksaneet tägätä. Alkupostauksen kommenttikenttiin ovat tulleet seuraavat blogit, käykäähän kurkkaamassa:





Sininen on kulkenut matkassani aina, lienee äidinmaidossa imetty mieltymys. On toki ollut aikoja, jolloin en ole sitä valinnut vaatteisiini tai sisustukseen. Sinisen värikartalla on myös värejä, joista en niin pidä. Talomme on vaaleansininen (en ole päässyt sanomaan mielipidettäni valintavaiheessa) ja ainoa vuodenaika jolloin väristä pidän, on pakkastalvi. Sisustuksessa pidän vahvemmasta sinisestä, mustikka taitaa olla se lempparisävy.

Mieleenpainuvimmat siniset vaatteeni elämäni varrelta ovat Seppälästä ostetut lappuhaalarit ja maihari joskus -80 luvulla. Niitä kyllä pidin paljon. Ensimmäinen isompi ompelus oli villakangastakki, joka oli petroolin sävyinen. Aikakausi sama. -90 luvulla yhdet kesälempparit olivat sinikukkaiset caprit ja patenttineulepaita. Poikani puin sinisen eri sävyihin, ompelin hänelle paljon vaatteita ensimmäisten vuosien aikana.

Sinisen sävyt olivat muutaman vuoden taustalla, mutta nyt on taas ollut enemmän tarjontaa niin valmisvaatteissa kuin kankaissakin. Tässä muutama vaate, lisää sinistä olisi tulossa, jos vain ennätän tehdä. Ensimmäisenä Nappinjan raporttipalaan yhdistin tummansinistä farkkujerseytä (Kangastukku). Pintaan töpöttelin kultaglitteriä, koska sitähän ei pikkutytöllä ole koskaan liikaa.
Takana silityskalvosta kultainen tähti. Kaavana oma sovellus peplumista.
Yksi yöpaita Tyyne-Esterin Otavan pojasta. Niin pidän sinisen ja ruskean yhdistelmästä, vaikkakin ne ovat hieman liian tummat tässä kuosissa.
Tätä Verson puodin ihanuutta (Taimi) olen hillonnut aika kauan. Tyttö alkaa olla jo niin iso, että kuosikaan ei kookkaudessaan ollut enää ihan överi. Kokeiluun meni uusimman Ottobren Mimmi-mekko. Hieman muokkasin pääntietä. Malli sopii siis joustavalle  kankaalle myös.
Seuraa ylivaloitettuja kuvia, sillä tummasta vaatteessa on vaikea nähdä yksityiskohtia. Ja päivä alkoi muutenkin painua mailleen. Tämä laskeutuva neulos on Poppanavakasta ja väriltään petrooliin taittuva sininen. 
Tästä piti tulla jotakin ihan muuta (Burda 2/15, malli 103), mutta kaula-aukko humpsahti liian avaraksi minun makuuni, joten padoin vesiputouksen  umpeen ja tulikin sitten tällainen kaulus. Ihan hauska ja pidettävä pusero siitä tuli. Kaavaa kyllä kokeilen, kun ensin muokkaan kaavaa.
Jostain kaappiin oli tupsahtanut onteloneulosta. Kokeilin uuden SKK:n kaavaa nro 4. Loivensin vyötärö- ja lantiokaarta, olen suora malliltani. Olin innoissani, sillä pusero oli lähes optimaalinen...Päässä äidin neuloma myssykkä ja kaulassa kolmiohuivi.
...Päätin kokeilla kaavaa pyöreällä kaula-aukolla ja pidemmällä helmalla Verson puodin Virtaan. Kankailla on eroa. Nimittäin tästä tuli paljon tiukempi, joten on piirrettävä seuraava koko tiiviimmille materiaaleille. Hartialinjasta kinnaa.
Yhtään kuvaa ei ole takana olevasta pisarahalkiosta. Hihat ovat 3/4- mittaiset.
 Villojakin on tullut ommeltua, mutta vain yksi sopii tähän postaukseen :D. Suurella sydämellä on hankittu Pehemiältä. Neuletakki on mallia laatikko/kimono ilman mitään kiinnityksiä. Hihat ovat vajaamittaiset ja reuna on kantattu samansävyisellä raitainterlocilla. Jos raitaa olisi ollut sama määrä, olisin tehnyt neuletakista kaksinkertaisen.
 Jalassani on Kujeen petroolit maiharit. Eivät tosin ole tämän kelin kengät.
Saisiko olla pala Fazerin sinistä? 
 Saimme talven. Sää on asenne- ja pukeutumiskysymys. Nuorisolle paasaan niin töissä kun kotonakin säänmukaisesta pukeutumisesta. Järkyä katsella napapaitoja, revittyjä farkkuja, nilkkasukkia ja tennareita. Hyrhyr, minä olen kuin Michelinukko :D.
Jos olet uusi lukija, etkä tiedä mistä haasteesta on kysymys, niin kurkkaa tänne http://hommahuone.blogspot.fi/2016/01/blogihaaste-vuosi-varien-maaimassa.html#comment-form

Blue Blues+ arvontaa!

$
0
0
Sininen vol.2

Tammikuu lähenee loppuaan ja sininen kausi siirtyköön hempeyden tieltä :). Sinistä ei tietenkään tarvitse unohtaa, sillä onhan vaaleansininen!  Muut siniset sävyt sopivat oikein hyvin pastellisten sävyjen joukkoon. Ja edelleenkään ei ole kiellettyä värien yhdisteleminen oman maun mukaan.

Kävin kirjastossa ja lainasin muutaman kirjan, jotka käsittelevät värejä hieman eri lähtökohdista. Näiden tietolähteiden avulla kirjoitelen jotakin ajatuksia postauksiini. 

Pablo Picassolla oli sininen kautensa, jolloin hän maalasi melankolisia maalauksiaan. Mielialan kohotessa hän siirtyikin vaaleanpunaiseen. Sininen ei ole suinkaan kaikille melankolian väri, vaan edustaa tyyneyttä, rauhallisuutta ja uskollisuutta. Richard Websterin Värimagia- kirjassa värejä käsitellään hyvin monista näkökulmista. Minua lohdutti ajatus siitä, kun yksi luku alkoi: "Mikä on lempivärisi tänään?". Olen tässä suhteessa aikamoinen kameleontti. 

Mitä kertoo kirja, jos LEMPIVÄRISI on sininen+ indigo (Indigokasvin juuresta saatava väriaine, jota käytetään mm farkkujen värjäyksessä.): 
Luonteeltasi olet enemmänkin sisäänpäinkääntynyt, luova ja mielikuvituksekas ihminen. Omaat hyvän huomiokyvyn ja terävän pään ja kehittelet uusia idoita ansaita enemmän mammonaa. Hiljainen ja syvällinen puoli sinussa tarvitsee aikaa itsetutkiskeluun. Tykkäät jännityksestä ja suhtaudut rajoitteisiin kielteisesti. Indigon lempivärikseen maininneet ovat astetta herkempiä ja tunteellisempia kuin sinisen ystävät. Lempeät, anteliaat, vastuuntuntoiset ja huolehtivaiset indigot keskittyvät mielellään perhe-elämään ja ystäviin. Heille ongelmat ovat ratkaisemista varten. Jos puolestaan nämä värit ovat INHOKKIVÄREJÄSI, niin tunnet itsesi ehkä stressaantuneeksi ja saatat kärsiä psykosomaattisista sairauksista. Indigoa inhoavat kokevat tulleensa torjutuiksi eivätkä usko muiden arvostavan heitä. VOIMAVÄREINÄ sininen on hyvä silloin kun koet olevasi stressaantunut tai pelkäät ylireagoivasi tietyissa tilanteissa. Väri lisää myös itseluottamustasi. Indigo vahvistaa henkisyyttä ja auttaa löytämään sisäisen rauhan. Tämä väri myös virkistää aivotoimintaa, joten se oiva värivalinta opiskelussa.

Ennätin vähän ommellakin, kun pitäydyin valituissa kangaspinoissa ja tarpeissa. Ihan kaikkea en saanut tehtyä, influenssa iski pieninpään.

Eurokankaan palalaarista tongin neuloksen, jonka nakkasin pesuun.  Pesun jälkeen se oli kutistunut ja huopunut. Villaa siis oli hän ja pääsi neuletakkikaavan kokeiluun. Kaava on kuositeltu peruspaidasta ja mallia otettu jo viisi vuotta palvelleesta
 kaupan neuletakista. Tämä malli on todella hyvä tunikoiden kanssa.
Alla myös tarveompelus: peruspaita Verson puodin Paratiisista.
Paidan kangas on ArtGallery Fabric:n. Koivunrunkofanina en voinut tätä vastustaa. Muutenkin kuosi on valloittava.
Seuraavana tarvelistalla oli uudet lököpökät! Koot.fi:n mustikan sininen harjattu joustocollege, NAM! Näihin on ihana hypätä työpäivän jälkeen kun vaihdan farmarit verkkarihousuun. Seuraaviin hieman väljyyttä pohkeen kohdalle...
Peruspaitoja edelleen. Olen sellainen paita/tunika+ neuletakki- tyyppi. Kangas Noshilta. Ja hei! Mun vasen käsi nousee jo aika korkealle!
Tarpeeseen myös tämä:
Suorastaan valaistunut olo, kun tajusin tehdä Noshin tähtineuloksesta hupparin. Kaava on Alt om handarbete 1/16, svetari muutetuna vetoketjulliseksi. Hupun vuori, alavarat, kanttaukset ja nyöri ns. farkkujerseytä. Varpaita lämmittää ihanasti äidin neulomat sukat.

Seuraavat värikombot viehättävät minua lähinnä syksyisin, mutta koska vaatteet sisältävät kolmea eri sinisen sävyä, haluan ne tähän laittaa. Kunnia kuuluu äidilleni. Lankana on ollut TeeTeen alpakka.

Syksyllä nappaistu  kuva jättihuivista, myssystä ja sukista.

 Mukaan tullut huikea määrä blogeja. Ne löydät edellisestä postauksestani, klik. Toivottavasti olen huomannut kaikki! Lupaan siistiä ensi kuussa blogiluetteloa toisenlaiseksi. Instagramin puolella on myös kattava kuvagalleria sinistä, #varihaaste2016.

Sokerina pohjalla on kuulkaas ARVONTA! Joka kuukausi joko omasta toimestani tai yhteistyötahojen toimesta on tiedossa arvontaa. Tammikuun siniseen mukaan lähti Tyyne-Esteri, sivuston löydät täältä. Tyynellä on oman tuotannon kankaita sekä muiden tuottajien. Kaupasta löytyy myös muita ompeluun ja askarteluun liittyviä tuotteita. Tyyne on myös lännen nopein toimittaja :). 

Arvontavoittona on metri (1m) Jenni Mäensivun suunnittelemaa Otavan poikaa uudessa värissä (lupasi sujauttaa jotakin muutakin ylläriä mukaan). Niin kaunis kuosi! 

Arvontaan voi osallistua su 31.1. klo 14 asti täällä blogissa, jonka jälkeen suoritan arvonnan ja julkistan voittajan pastellikuun postauksessa. Jätä kommenttikentään puumerkkisi ja kerro minulle, mikä on lempivärisi :)
Niin tai näin, värillä on väliä.



Helmikuu on pastellikuu

$
0
0

Pastellivärit
Kuva Pinterest
Ensinnäkin olen teistä kaikista, haasteeseen tavalla tai toisella tarttuneet, todella iloinen ja ylpeä.  Blogeja on hurjan paljon  mukana, niistä luettelo löytyy täältä. Instagramissa #varihaaste2016 takaa löytyy hieno sininen kuvagalleria. Saapi nähdä, miltä se näyttää vuoden loppupuolella. Pinterestiin olen kerännyt kuvia inspiraation lähteeksi, ne löytyvät tämän linkin takaa.

Tyyne-Esterin arvonnassa voitti nimimerkki INO (Pikkuisen pippurista). Onnea! En löytänyt yhteystietojasi, otathan yhteyttä minuun viikon kuluessa: smorelius@gmail.com. 

Mukaan haasteeseen voi hypätä mukaan milloin vain, kuukauden verran pysytään yhdessä väriteemassa ja sitten vaihdetaan toiseen. Teemat löydät täältä.  Laitathan edelleen minulle jonkinlaisen vinkin, kun julkistat pastellisia käsitöitäsi!

Helmikuu on pastellinsävyinen. Kun googlettaa sanalla "pastellivärit", saat oikeastaan kahdenlaisia tuloksia. Värimaailmaan liittyviä tuotteita tai kuvataiteessa käytettäviin pastelliväreihin, joita on erilaisia. Hiusväreissä näyttäisi olevan yhtenä trendinä pastellinsävyiset hiukset. Wikipediakaan ei oikein ota kantaa "pastelleihin", joten asiasta oli otettava selvää. Värimaailmassa puhutaankin yleisesti valoisuudesta, sävystä ja kylläisyydesta. Color Wheel Artists- sivustolla pastellillivärit määritellään niin, että ne ovat sellaisia, joihin lisätään valkoista. Ihan mihin väriin vain! Näin väriin sadaan vaaleutta ja valoisuutta. Tällä periaatteella valkoisella vaalennettu ruskea ja harmaakiin kuuluvat pastelliväreihin? Itse tein rajavedon siinä, että jos värissä on ennemmän valkoista kuin itse väriä, niin kelpuutan sen pastelleihin. Mitä sinä ajattelet?

Kevään osalta pastelivärejä ei varmasti voi ohittaa, sillä Pantone julkaisi kauden värit ja ne olivat hyvin hempeät.Vaateketjujen mallistot ovat hyvinkin tämän värikartan mukaisia. Itse pidän monista kartan väreistä, sinistäkin siellä on mukana. Rose Quartz ja Serenity on nostettu paletista monessa tahossa ns. pääväreiksi.
Pastellivärit kuuluvatkin juuri kylmimmän talven aikaan omiin värimieltymyksiini. Huurteinen vaaleanpunainen on suosikkini. Talvella iltaruskokin voi olla aivan pastellinsävyinen. Kesä on toinen aika, jolloin nämä värit miellyttävät. Kun kerran omaan pienen tyttölapsen, saan näihin väreihin aina vahvistusta häneltä.
Pehemiälle tuli teemaan sopivat liukuvärjätyt ja herkät lumikidekuosit. Tässä pinkki, turkoosi odottaa vielä suunnittelua. Kaavana OB:n Trobical- mekko. Etumukseen sutsuttelin vähän glitteriä...takuuvarmaa Frozen-meininkiä!
Nämä tein jo aiemmin, kylmän sään aikaan. Merinovillat niin ikään Pehemiältä. Olivat tarpeen kyllä paukkupakkasilla ja influenssan kourissa hän pukeutui mielellään merinovillaisiin vaatteisiin.
Hempeät sävyt tuovat vääjämättä myös nukkumatin mieleen. Akuuttiin yökkäripulaan valmistuivat myös nämä:

Kankaat Naperonuttu ja Nosh
Naapurin tytölle

Itselleni. Kangas on Ikasyriltä.
Tarvittiin myös pirteät jumppavaatteet. Herkullinen digiprintti kera pastellisävyisten housujen.

Joko makean nälkä tuli tyydytettyä? Meillä on iso korillinen kankaita tälle kuukaudelle odottamassa. "On sinulla äiti paljon hommaa, mutta rakastan sinua, kun teet minulle näistä kauniita mekkoja". Siinä minun personaltrainerin motivointisanat <3.






Viewing all 94 articles
Browse latest View live