Hommahuone

NOSH AW 16/17 kids

Elokuun iltojen hämy, kosteus ja tuoksut. Puutarhan antimet ja arjen alkaminen lomien jälkeen. Minun uusi vuosi tuntuu alkavan syksystä, uusi työkalenterikin korkataan silloin.

Noshin 15.8.2016 julkaisema mallisto on taas täynnä monipuolisia ja hyvälaatuisia kankaita, jotka otsikosta huolimatta sopivat myös aikuisempaan makuun. Pääsin tutustumaan muutamiin uutuuskankaisiin ennakkoon.

Syksyiset, murretut ja mausteiset sävyt ovat kantavana teemana näissä kankaissa. Pitäydyin tällä kertaa lastenvaatteissa, tosin moni ihana kangas odottaa pääsyä omaan vaatekaappini. Ensimmäisenä esittelyyn pääsee pehmeän roosan värinen Myrsky- joustocollege ja itselleni täysin uusi tuttavuus, ribbi.

Tunikaa on höystetty mustalla joustocollegella ja helma on muotoiltu loivaksi piparkakkureunukseksi. Sama kaareva linjaus myös hihansuissa ja olkapaloissa.

Ribbi tuntuu olevan oiva leggarimateriaali, tosin kaavaa on hieman kavennettava, sillä kangas on hyvin joustavaa. Oletukseni on, että monet käyttävät ribbiä myös kanttaamiseen.

Näitä kankaita on edelleen niin mukava työstää ja setistä tuli oikein omaa silmää miellyttävä kokonaisuus. Kaavoituspähkäilyt ovat omasta päästä.

Sulkakankaasta olen tehnyt aiemminkin, nyt se on väriltään murrettu roosa, sulissa on sinistä, muskottia ja luumua. Valkoinen kirkastaa mukavasti kokonaisuutta.

Tässä kaavapähkäilynä pitkittäin ja poikittain olevat leikkauslinjat. Sulkalinjoja katselin kuin ne olisivat raitoja. Tuon rypytetyn osan käänsin vaakaan, koska kangas sen olemukseltaan mahdollisti.

Olen edelleen suuri farkkucollegen fani. Tarvelistalla oli housut, jotka ovat tarpeeksi väljät vedettäväksi esimerkiksi leggareiden päälle. Näiden housujen kaavapohjana on Happy Champ OB 6/14. Takataskut ovat minun makuuni hieman liian alhaalla. Kaavoihin teinkin seuraavia ajatellen korjaukset, koska ovat muuten hyvät.

Vyötäröllä ja lahkeensuissa samaa sävyä olevaa hyvälaatuista resoria.

No, pitihän näitä vähän koristella ja päädyin tekemään koristetikkaukset käsin muutamiin kohtiin. Kokeilin tikkausia myös koneella, mutta en ollut sen kestävyyteen ja näkyvyyteen tyytyväinen.

Lankana DMC:n Metallic thread

Seuraava vaate vaatinee hieman pohjustusta, sillä luulen, ettei minua ihan heti ymmärretä :D... Aloitan aikamatkan 80- ja 90- luvulle. Muistatteko brodeerausmerkit, jotka liimattiin koristeeksi tai paikaksi vaatteeseen? Oli nallea, erilaisia muita eläimiä, autoja, kukkia yms. Sitten tuli kudotut kangasmerkit, joita ommeltiin vaatteeseen kiinni. Poikani vaatteissa niitä ainakin oli.

Minullakin näitä merkkejä on ollut ihan mahdoton määrä, mutta olen osan tainnut lahjoittaa "jonnekin". Katselin netistä muodin suuntauksia ja törmäsin D&G:n lasten syysmallistoon ja siellä yhteen kuvaan, joka kirvoitti nämä menneiden vuosikymmenten muistot.

Toinen seikka, joka loi mielettömän tuttuuden tunteen, oli nuo harsitut linjaviivat. Opinnoissa harsittiin kaikki ja mielelläni teen sen edelleen varmistaakseni hyvän lopputuloksen. Harsintalankaa ostin monta rullaa, niitä käytän edelleen. Tässä lankana on pellavalanka, saa nähdä kuinka se kestää käyttöä. Kangastukun aarrelaatikosta löysin muutaman täydennyskuvan. Oli meillä myyjän kanssa hauskaa, kun siellä pengottiin.

Takana on pieni halkio pukemista helpottamaan.

Erilaiset teddykoristukset ovat muutenkin tulleet vastaan maailman tuulia haistellessa. Saa nähdä kantautuvatko nämä suuntaukset meille saakka? Sellainen Old English school-meininki, tweed, skottirrutu, ruusut, tummat värit. Ah, itse tykkään ihan hirmuisesti.

Nallenappi on kulkenut jo kauan mukanani.

Hykertelin kyllä itsekseni tätä tehdessä, paikkataskutkin unohtuivat laittaa vaikka se sunnitelmissa olikin. Kankaana tässä yksinkertaisessa liivimekossa on Noshin musta farkkucollege.

Tässä tämä D&G kuva, josta inspiraationi ammensin. Omat kuvani olisivat saaneet olla hieman isommat, mutta näillä nyt mentiin.

Syksyn kunniaksi järjestetään myös ARVONTA. Palkintona on Noshin 40 euron lahjakortti, jonka voit käyttää Noshin verkkokaupassa. Naisten- ja lastenvaatemallisto saa tässä samalla täytettä, joten valinnanvaraa löytyy. ja arvontaan voit osallistua kommentoimalla tähän postaukseen. Arvonta-aika on 15.8.-21.8. klo 21.00 asti. Jätäthän minulle mahdollisuuden ottaa sinuun yhteyttä, jos arpaonni on sinulle suotuisa.

Kysymys:

Minkä muoti-ilmiön toistumista odotat innolla tai vastaavasti pelkäät sen rantautumista :D

Hyvää alkavaa viikkoa sinulle!

p.s. Instan puolella on oma arvonta.

Täällä sitä pähkäillään kaikenlaista, mitä tehtäisiin tänään ruuaksi, tarvitaanko kuravaatteet, kuka vei ja mihin ja milloin. Arjen aloittaminen löyhäsidoksisen loman jälkeen on kiristänyt niin aika- kuin jaksamiskäsitystästäkin uudelle levelille. Sitä on kuin Poke-pallo, joka ravaa ympäri kylää ja kähisee päivän päätteeksi kuivaa kurkkuaan. Onneksi on kuitenkin ompelu ja marjan poiminta. Molemissa voi halutessaan olla ainakin ihan hiljaa. Nyt alkaa myös armoton taistelu valon riittävyyden kanssa, kuvista tuppaa tulemaan aika epätarkkoja vähäisessä valossa.

Luovuus ja uuden kehittely vaatii aikaa, virkeää mieltä ja mahdollisuutta päästä rauhassa ideoitaan toteuttelemaan. Itselläni on selkeästi menossa sellainen oman tyylin etsikkoaika. Tyylejä on mahtunut monenlaisia tähänkin asti ja kangaskauppojen tarjonnat ovat houkutelleet erilaisiin kokeiluihin. Jotkut päätyvät pitkäikäiseen käyttöön, useat taas löytävät tiensä kirpparikassiin muutaman käyttökerran jälkeen.

Värien merkitys on kasvanut, mustavalkoinen ei ole enää se ensisijainen vaihtoehto. Rinnalle ovat tulleet sinisen ja vihreän eri sävyt sekä okra, harmaa ja violetin tietyt sävyt. Tosin vuodenajallakin on taatusti oma merkityksensä mieltymyksissäni.

Kaavottelin itselleni löysähkön tunikakaavan, johon olen päättänyt kokeilla erilaisia taskuratkaisuja. Tässä postauksessa pari, joskus sitten ne muut aivoitukset.

Nosh:n Pippuricollege antoi mahdollisuuden leikitellä raidoilla. Pääntie humpsahti hieman liian isoksi, joten huivi asusteena peittää liian avonaisen kaulan. Materiaali on IHANAA ja sopii hyvin löysähköön vaatteeseen. Taskut tulivat tässä ensimmäisessä kappaleessa hieman liian alas, samoin taskupussi liian matalaksi.

Ikasyrin Louhikko geometrisilla kuvioillaan sopi tähän malliin myös hyvin. Muistin nostaa taskua ja mielestäni pienensin myös pääntietä...

...mutta en tarpeeksi. No, huivi kaulaan tämänkin kanssa. Muuten näistä tuli juuri sellainen, kun olin ajatellutkin.

Seuraavaksi halusin itselleni taskut, jotka jatkuvat myös takakappaleelle.

Kankaana Verson puodin Pisaroi-kangas, ohut joustocollege.

Tästä ei tullut ihan sitä mitä tavoittelin, mietin, jatkanko kehittelyä vai annanko olla.

Lyhyemmälle laatikkopaidallekin on ollut tarvetta jo monesti, joten sellaisen kimppuun seuraavaksi. Olen kovasti mieltynyt mustalla pohjalla oleviin, sopivan värisiin, kuviointeihin. Niiden perusongelmana on vain se, että valkoinen pohjaväri paistaa läpi ja pesunukkaa nousee pintaan. Tämä pallokangas löytyi Eurokankaan palalaarista.

Takaa hieman pidempi kuin edestä.

Vihreän kaipuuta täydensin eiminkäänvärisen- neuletakin värjäämisellä. Dylonin värit ovat suosikkejani.

Selia on muuten syyskuun arvontavoiton lahjoittaja. Tämä kangas on todella kaunis, harmi, etten tilannut enenpää. Tässä kaavakokeiluna Puuhakaspajan holkkihihainen Helena-kaava. Tosin jäljellä taitaa olla vain tuo yläosa. Aika paljon kaventelin, kangasta meni siinäkin hukkaan.

Äärimmäisen herkkä kangas, kiitos Terhi Söderlund/PikkuBo tästä ihanuudesta.

Olen aiemminkin kertonut, että meillä on äitini kanssa työnjako. Hän neuloo ja minä ompelen. Sain ihania sukkia <3.

Onko tässä minun tuleva tyylini :D

NOSH:N ARVONNAN VOITTAJAT ON TAVOITETTU. Nimimerkillä Pia, voitti täällä blogissa. Onnea hänelle.

Enpä ole aloituspostausta näin pitkälle koskaan saanutkaan. Seliseli, mutta työkiireet, kuvausajan puute ja tekniikan takkuaminen ovat vaikuttaneet asiaan aikalailla. Hanskat ovat lentäneet tiskiin aika nopeasti ja korkeassa kaaressa...

Syyskuun teemana on kuitenkin ruskean eri sävyt. Ruskeaa väriä saadaan eri sävyissä silloin, kun vastavärejä sekoitetaan siinä suhteessa, että muodostuu epäväri. Väriä voidaan yhtälailla taas tummentaa mustalla ja vaalentaa valkoisella. Edellisen kuukauden murretuissakin väreissä oli ruskea jo mukana.

Ruskea väri ei tunnu tällä hetkellä olevan kovinkaan muodikas ja pinnalla oleva väri. Jalkineissa ja asusteissa sitä kyllä on katukuvassa näkyvissä. Ehkäpä kauppanimeltään "taupe", "konjakki" ja "toffee" ovat ne yleisimmät ruskean sävyt tällä hetkellä. Seuraavassa kuvassa sävyt ovat hyvin kellertäviä verrattuna ensimmäiseen kuvaan.

Itse pidän kyllä ruskeasta väristä ja sen monissa eri sävyissäkin. Tammikuussa mainitsinkin sinisen ollessa teemavärinä, että ruskean ja sinisten sävyjen yhdistelmät ovat mielestäni oikein herkullisia. Ja ovat edelleen.

Tähän postaukseen en ennättänyt suunnitelmiani toteuttaa. Ainoastaan Mutturallan suunnittelema printti Versolle sisältää hieman ruskean sävyjä.

Printti tuli käytettyä kokonaan ja havaintoni mukaan myös kaava on syytä päivittää suurempaan kokoon. Alkaa olla ahdas harteista, äitiinsä tullut.

Tyyne-Esterin ylläripaketista sain valkopohjaista ruutuvihkoa. Tein sen mikä minulle ensimmäisenä kankaasta mieleen tuli.

Mummullani oli ruudullinen essumekko ja siitä idean Mekkotehtaan Riineen tuli. Minusta varsin sievä. Kasvunvaraakin on sen verran, että päästään mekosta ensi kesänä nauttimaan.

Loput ovatkin sitten tyttäreni ideoita. Hän halusi aakkoset paitaansa, siitä on kuulemma hyvä tarkistaa, miltä kirjain näyttää.

Kehystin aakkoset pitsinauhalla.

Sitten lykkäsin tytölle palan ruutuvihkoa (taakse olin silittänyt liimaharsoa) ja kangastussit ja -liidut. Hetkenä päästä kankaalla komeili tämä:

Kissa, joka on käynyt kanpaajalla ja sille on laitettu shokkivärejä turkkiin. Turkkia myös tasoitettiin (sakset). Sakset ovat jossakin vaiheessa osuneet myös hänen omiin hiuksiinsa, siksi otsatukka on aikas lyhyt :D. Kisun masussa on myös pikkukisu <3. Nuo vihreät ovat kynsisakset. Kisunkuva kiinnitettiin sitten Käpysen kankaalle, jonka nappasin Helsingin popupista mukaani.

Mutta hei, ommelkaa te oikein paljon, jos minä en ennätä! Tässä kuussa on tulossa kyllä arvontaakin, kangasta ja villasukkaa on tiedossa.

Oikein ihanaa syyskuuta sinulle!

Tästä postauksesta saa ruskeaa etsiä suurennuslasilla :D. Yksi ruskea ompelus meni ihan mönkään, sen piti tähän postaukseen tulla. Kyllä tuolta jotakin syntyy vielä ennen kuun loppua. Nyt on muutenkin ompeluplaneetat jossakin ihan ihme asennossa, kun ei meinaa mikään oikein sujua. Pitäisi laittaa laput silmille ja keskittyä vaan yhteen asiaan kerrallaan.

Nämä ihanat kankaat ovat Selialta. Flowery kolmessa värissä, suunnittelijana Elina Antila. Tämä on taas niitä kuoseja, jotka muistuttavat minua nuoruudestani 90-luvulla. Silloin viskoosi oli uusi kangaslaatu ja siitä tuli monta erilaista kukkapuseroa tehtyä.

Kangas on ohutta, joustavaa ja laskeutuvaa, joten siihen sopii oikein hyvin kaikenlaiset poimutukset. Oma puseroni on todella väljä, raglanhihat ovat alaslasketut. Pääntiellä on poimutusta ja edessä pieni halkio. Kantit jatkuvat solmiamisnauhoina suoraan.

Alas en halunnut kuminauhaa tms. joten päädyin kaventamaan reilusti lantiota kohden. Helman saa nostettua hieman pussille tälläkin tavoin.

Tyttö sai violettikukkaisen kankaan. Perusmekkonen tästä nyt tuli, vaikka näin jälkikäteen ajatellen olisi voinut erilaisilla friloilla enemmänkin leikitellä.

Poimutusta on edessä. Tuohon oli alkuperäisenä ajatuksena laittaa nappilista tai jokin nauhakoriste, mutta varastoista ei löytynyt sopivan värisiä nappeja tai nauhaa. Tässä kankaassa on kyllä herkulliset värit ja nuo kukat ovat vaan niin suloisen pieniä.

Näistä molemmista vaatteista tuli kyllä sellaiset, etteivät käyttämättä jää. Tällaisia paitoja pitää tehdä enemmän talven varalle. Neuletakki vain päälle, niin tarkenee.

Jotta edes häivähdys ruskeaa olisi tässä postauksessa, niin kietaisin kaulaani äitini neuloman kolmiohuivin. Ihastuin lankaan ja sen väreihin, kun kävimme yhdessä Lankamaailmassa. Suitsaitsukkelaan oli huivi jo valmiina. Äiti <3

Ja sitten päästäänkin laittamaan arvonta alkamaan. Ensimmäisenä palkintona on 1,5m Selian ruskeaa Pikkukukkaa...

...ja toisena äitini neulomat sukat. Sukat ovat koko 38-39.

Sukat ovat pitkävartiset, tässä kuva omista sukistani.

ARVONTA-AIKA ON 18.9.-25.9.2016. Ilmoitathan kommentissasi, jos haluat osallistua vain toisen voiton arvontaan. Kangas on Selialla, ilmoitan voittajan sinne, kun arvonta on suoritettu. Onnea arvontaan!

p.s. Muistathan jättää yhteystietosi, jos se ei profiilistasi löydy.

Eilinen uupelo ei antanut myöden blogipostaukselle, kuvat sentään sain otettua vielä syyskuun puolella. Itselaukasimella otetut kuvat tuppaavat vain olemaan kauhean epätarkkoja. Pitäisi hankkia sellainen kaukosäädin, niin kamera tarkentaisi kunnolla kohteen heti aluksi.

Tämä ruskeiden sävyjen syyskuu ei tainnut olle mikään suuri menestys, sentään jotakin saatiin yhdessä aikaiseksi. Instagramissa #varihaaste2016 on 532 julkaisua, se on hienoa se. Olen todella iloinen teistä, jotka haasteessa ovat mukana kuukaudesta toiseen <3. Olen lueskellut blogejanne, mutta en ole sinne vielä ennättänyt kommentoimaan.

Sain aikaiseksi n 1/3 suunnitelluista ompeluksista. Käpysen popupista ostin digitrikoota, joka oli valokuvan pohjalta tehty. Lieko jokin vanha lato tms. ollut inspiraation pohjalla. Päätin muuttaa pystylaudoituksen vaakaan (armollisempi minun koivilleni). Musta yläosa on jälleen kerran omalla taskutunikakaavalla tehty, kangas Nosh:n huippulaadukasta mustaa joustocollegea.

Yläosan väri ja valo vaikuttavat paljon siihen, miten muiden vaatteiden väritykset tulevat esille. Uutena kaavakokeiluna on tulppaaninmallinen yläosa vyön kera. Olalla on pienet laskokset. Tähän olen inspiraatiota saanut valmisvaatteesta. Leggareihin tuli heti enemmän sinisempää sävytystä.

Olkalinjaa pitää vielä siirtää eteenpäin, jotta laskokset tulevat oikeaan paikkaan.

Kangas on Kangastukun viskoositrikoota ja laskeutuu oikein hyvin.

Ennen kaavamuokkauksia tein vielä grafiitinharmaasta neuloksesta (Poppanavakka) lyhyemmällä helmalla kaavakokeilun. Tähän pienet solmimisnauhat pääntielle. Näissä molemmissa on etu- ja takasauma. Paita valahtaa liikaa taakse ja sivusaumat työntyvät eteen. Lyhensin myös selkää varmuuden vuoksi. Luulenpa, että ihan hyvä kaava tulossa korjausten jälkeen.

Alkaa olla aikas kalpakkaa, huivia kaulaan!

Jalassa taas kerran äitini neulomat sukat. Tässä on jokin erikoislanka, mutta en nyt muista mikä se mahtoi olla.

Puupäälle vielä pipo :D. Tomaatinroikaleet lähtee tänään kompostiin.

Sitten esittelyyn kokeilu, joka ei mennyt ihan putkeen. Eurokankaasta ostin sellaista 90-luvullakin ollutta sämiskä/tekomokkakangasta. Tavoitteena tehdä housut. Oma aikansa meni, että löysin kankaan ompeluun sopivat neulat. Oletusarvoni oli, että mikrotex- neulat ovat oikea valinta niheän ja tiiviin kankaan ompeluun. Väärin. Ompelukoneeni ei suostunut tekemään tikkiä niillä tähän kankaaseen. Kokeilin suraavaksi farkkineuloja (80), hyppytikkejä tuli tälläkin. Vaihdoin nro 90 ja sain aikaiseksi kelvollista tikkiä pidentämällä tikin pituutta. Saumuriin laitoin samat neulat ja säätelin langankireyksiä. Luulen, että nahkaneulat olisivat voineet käydä ompeluun myös hyvin.

Höllensin myös yksityiskohtatavoitteitani, sillä materiaali tuntui haastavalta. Kangas joustaa hieman ja toinen puoli tarttui käsiin kiinni. Housut niistä tuli, mutta en ole kyllä vakuuttunut siitä, että tästä materiaalista niitä kannattaa tehdä. Sopii taatusti paremmin vuoritettavaan vaatteeseen, esim Bomber-pusakkaan. Nämä jäävät ihoon kiinni...

Takana kaarroke ja ompelukoneesta tippunut öljytahra.

... jäävät ihoon kiinni sikälimikäli kangas on minulla oikeinpäin?!. Kokeilin housuja nurinperin ja ne tuntuivat paljon paremmilta iholle niin, vaikka ajattelin se tarraavan puolen olevan parempi ulkopuolella. Pakko käydä vielä paikanpäällä tarkistamassa kumpi puoli on oikea puoli oikeasti.

Seuraava kangas ei jättänyt minua rauhaan ja visiokin syntyi heti. Onneksi pitäydyin siinä, sillä näistä kaikista osasista tuli oikein kivat ja käyttökelpoiset. Tässä kuvassa on hieman enemmän valoa, jotta kankaan kuvio näkyisi paremmin. Kangas on Eurokankaan villaneulosta, johon on kuvio painettu pintaan. Syntyi epäsymmetrinen poncho, jossa on kaksi saumaa, muotolaskokset olalla ja pääntietä on muotoiltu. Ideaa voit käydä katsomassa täältä, tähän omaani siis lisäsin muotolaskokset ja pääntietä muokkasin. Kangas ei kuitenkaan ole ihan niin mukautuvaa, kuin neulottu neule.

Tämä poncho käy lämmikkeeksi niin puseroiden kuin ulkotakkienkin päälle. Kaulassa Puuhakaspajan petroolia merinovillaa tuubihuivin muodossa.

Päätin tehdä myös päähineen ja kintaat. Ihan peruspipon kaava on tässä käytössä, vuorena ruskea merinovillaneulos pilalle menneestä neuletakkikokeilusta. Hattutukki tarvittaisiin, jotta pystyisi höyryttämään hatulle muotoa. Tuppaa näyttämään vähän paavin hatulta.. Taidan kokeilla vielä toisella mallilla, kun kangasta jäi vähän. Kintaat on tehty Tehtaamon kaavalla, ihan paras. Näissäkin vuorena ruskeaa merinovillaa.

Olen tyytyväinen.

Mukavaa lokakuun alkua sinulle!

"Harmaa on väri ilman väriä ja se toimii täydellisesti mustan ja valkoisen parina." Tämän lauseen luin juuri ilmestyneestä Sokoksen mainoslehtisestä. Tässä kuussa pääsemme siis värittömien värien pariin. Mustasta ei heijastu eikä säteile ollenkaan valoa, se oikeastaan imee kaiken valon puoleensa. Harmaasta puhutaan väriopin kirjoissa lähinnä silloin kun keskitytään valoisuusasteikon tutkimiseen. Siinä toisessa ääripäässä on valkoinen ja toisessa puolestaan musta. Perusharmaa syntyy siis näiden kahden värin liitosta.

Kankaiden puolesta voisin kyllä sanoa, että sekä mustan, että harmaan "värin" olemus on kohtalaisen haastava. Mustaa löytyy kaapista, mutta vierekkäin laitettuna niissä on huomattavia sävyeroja. Samoin käy silloin kun yrittää löytää kuosilliselle kankaalle yksivärisen kaverin. Tähän tosin vaikuttaa paljon se, että mustat kankaat painetaan valkoiselle pohjalle. Nykyteknologiaa ajatellen ihmettelen suuresti sitä, ettei vielä ole tätä mustan kankaan painamiseen liittyvää ongelmaa ratkaistu. Toki itsekin tiedän, että ns. peittopastat tummille kankaille ovat paksuja, liekö siinä se ratkaisematon ongelma? Käsittääkseni on kyllä olemassa sellainen tekniikka, jossa mustasta poistetaan ensin väri kuvion kohdalta ja sitten painetaan väreillä uusi kuvio. Tietääkö joku tämän tekniikan oikeaa nimeä?

No, entäs sitten harmaa? Siinäpä vasta haastava "väri". Muutama vuosi sitten olisin halunnut maalata yläkerran seinät kauniin vaalean harmaiksi. Meillä taisi olla ainakin kymmenen erilaista sävystystä, jolla koemaalattiin seinää. Joko se muuttui violettiin tai kylmään siniseen taittuvaksi harmaaksi, mutta sellaista kaunista helmenharmaa ei onnistuttu saamaan. Osittain ikkunoista sisään tulviva valo vaikutti asiaan. Lopputuloksena maalasimme seinät...maalarinvalkoisella (se sisältää hieman mustaa ja jotakin muuta sävyä). Harmaan erilaisia sävyjä saadaan siis lukematon määrä, kun mustan ja valkoisen liittoon lisätään muita värejä. Usein puhutaankin kylmistä ja lämpimistä harmaista.

Mutta yhtälailla itselläni on useinkin ongelma, jossa harmaalle ei löydy oikeaa harmaata kaveria. Tuota valoisuusasteikkoa kannattaa muuten tutkiskella silloin, kun etsii tietyn sävyiselle harmaalle kaveria muista väreistä. Useimmiten juurikin saman valoisuuden tai kylläisyyden omaavat värit sopivat hyvin yhteen, toki kontrastia sitten juurikin sieltä toisesta päästä haettuna. Väriharmoniasta ajattelin kirjoittaa sitten ensi kuussa.

Värihaasteeseen tässä kuussa sopivat siis kaikki mustan ja harmaan eri sävyt. Kukaan tai mikään ei kiellä sinua käyttämästä näiden värittömien värien kanssa muita värejä. Harmaa on mielestäni erittäin hyvä kaveri oikeastaan mille tahansa värille. Itse aloitin viikonloppuna mustalla ja sain aikaiseksi muutaman vaatteen. Tämä Käpysen kangas on mielestäni mainio ja olen sen hankkinut vain sen takia ilman varsinaista käyttötarkoitusta. Ompelin siitä yhden pienen pojan päähän pipon ja tyttäreni ihastui kankaaseen (sain hoitopäivän jälkeen tingattua viisi kuvaa, joten tässä niistä paras :D).

Hihoihin ei enää kangas koko pituudelta riittänyt, joten pallokangasta jatkeeksi. Kuvassa ei näy, mutta näidenkin kahden mustan välillä on huomattava ero.

Mainioita ilmeitä ja kankaassa on todella hieno kuvioasettelu!

Kaapissani on marinoitunut jo tovin ystäväni hankkima Käpysen Betoniromukangas. Hänen pojalleen vihdosta viimein paidat. Ihan peruspaitoja muutamilla yksityiskohdilla.

Rippeistä sai vielä palapaidan, jonka valokeilaan halusin hieman äksönia. Silityskalvoa ja ihan vaan saksilla. Harmillisesti samaa sävyä olevaa keltaista resoria ei löytynyt pääntielle.

Hoikalle pojalle tein kokeeksi nämä housut, koska en ihan vakuuttunut noista etu- ja takasaumattomista baggyistä. Kaikissa mallikuvissa pojat seisoivat leveässä haara-asennossa... Näissä on kuitenkin loivennettu ja laskettu haara, toivotaan, että lökötystä on tarpeeksi. Kankaana Selian Chalkstar (jc).

Olipas piristävää ommella välillä pojalle :).

Nyt naiset koneet sauhuamaan ja loppukiri! Ei tässä ole enää kuin kolme kuukautta haastetta jäljellä. Instagramissa on kuvagalleria #varihaaste2016 ja Pinterestissä on tauluColorstäynnä värejä ja inspiraatioita. Ja tietenkin tässä kuussakin on luvassa arvontaa!

Ihanaa lokakuun aikaa sinulle!

No niin, ennätinpäs tännekin saakka piipahtamaan. Loma on näyttää olevan ihmisen kiireisintä aikaa. Tai, kun ei ole kiire mihinkään, niin silloin aika vain soluu. Aamut ovat pitkiä, ruokailuhetket venyvät jne. Itse asiassa olen tänään ennättänyt tehdä enemmän kuin monena päivänä yhteensä. Deadline ja viime hetki...

Loma alkoi sillä, että oli taas Roosanauha-huutokaupan aika. Virtuaalinen ompeluryhmämme Saumanvara järjesti sen jo kolmatta kertaa. Tällä kertaa huutokohteita oli reilusti ja taso oli laadukasta. Hulpeat 27 000 euroa saimme kasaan. Huikeaa, eikö vain? Olen itse osallistunut jokaiseen, tällä kertaa kankaat tuoteiden ompeluun lahjoitti Ommellinen <3. Tunikamekko omalla kaavallani.

HARMAATA

Kankaana on PikkoBo:n suunittelema Forest, joka on kaikinpuolin kiehtova kangas. Tästä saa monenlaisia vaatteita eri asetteluilla. Omalle tytölle näin:

HARMAATA

tai näin:

HARMAATA

Kilpurit digitrikoo myös Ommelliselta. Siniharmaa-sävytys sai hieman terästystä oransista. Pieni pipo oli myös huudettavana tästä kankaasta.

HARMAATA

Ainolan Savanni-trikoosta vielä yksi mekko matkaan.

HARMAATA

Minulla on mennyt paljon aikaa siihen, että olen päivittänyt kaavoja uuteen kokoon. Osassa olen selvinnyt pienillä lisäyksillä, mutta suurimman osan olen joutunut piirtämään uudestaan. Tyttöni mittasuhteet ovat haastavat, joten helpommalla näköjään selviän aloittamalla aina alusta mittanauhan kanssa. Silti en muista ottaa huomioon kaikkea.. Peplum- tyylinen tunika. Tämä on ensimmäinen koeversio ja muutoksia piti tehdä moneen paikkaan. Osan sain korjattua ratkomalla ja ompelemalla uudestaan, osa vain piti korjata kaavaan.

HARMAATA

Tämän idean sain saunanlauteilla, kun menin sinne puhisemaan epäonnisia ompeluksiani. Olen aika sinnikäs tyyppi, saatan heittää hetkeksi työn käsistäni, mutta otan sen uudelleen käsittelyyn pienen välimatkan jälkeen (totuuden nimissä, on niitä töitä roskiinkin asti lentänyt). Katsotaanpas...

MUSTAA

Nämä Ommellisen digipallot ovat sitten ihania! Jämäkkää trikoota, eikä pesunukkaa! Löytyy musta- ja valkopohjaisena kolmessa eri koossa. Hihat ovat aikaisempaa Pehemiän satsia, eli eri laatua kuin miehusta ja helma. Rinnanympärykseen saa laittaa vielä lisää tilaa, nousee helposti ylös.

MUSTAA

Hoppatossut ovat käyneet pieneksi, pakko on saada uudet tilalle! Päässä äitini neuloma pipo minulle. Niitä on kaksi, joten saattaa olla, että saa lainata tätä useamminkin.

MUSTAA

Helma pyörii ja sieltä pilkottaa Verson puodin Peikkomaa digitrikoo..

MUSTAA

Tämä on myös kangas, jota jaksaa tutkailla kauemminkin. Ehkä hieman pelottava, mutta samalla kiehtova. Leena Rengon taattua satumaailmaa. Leenasta voit lukea jutun täältä Kototeko-blogista.

MUSTAA

Punainen on sellainen tomaatinpunainen, kaunis sävy.

MUSTAA

Lisää kiehtovia kankaita. Verson puodin Maahiset ja menninkäiset<3. Kangas edustaa minulle monta eri olomuotoa, josta pidän. Yksi on tuo tausta, joka muistuttaa koivun runkoa, tuohta. Toinen on "raita", joka ilmenee minun silmiini erittäin kiehtovalla tavalla. Kolmantena myös aikuiseen makuun sopiva kuvitus, olen itsekin sellainen menninkäinen...Tietenkin myös kankaan väritys, joka ei ole liian särmikäs tämänhetkiseen makuuni. Tätä on saatavana myös sini- ja keltasävyisinä.

Peruspaidan sain tehtyä omasta palastani, näitä kyllä tarvitsenkin neuletakkien alle. Tytölleni olisin halunnut tästä kankaasta myös jotakin, mutta onnistuin tekemään valmiin kaavan mukaan aivan liian pienen vaatteen. On siis kaponen tuosta miehustasta ja harteista.

Helma ja kaulusfrilla on huoliteltu rullapäärmeellä.

Ehkäpä tälle käyttäjä jostakin löytyy?

Mutta sitten tähän loppuun, jo tuttuun tapaan, laitetaan ARVONTA pystyyn. Voittona on reilu metrin pala tätä kiehtovaa Maahiset ja menninkäiset- trikoota mustavalkoisena ja sitten tämä peplum-tunika, koko n 116-122cm.

ARVONTA-AIKA ALKAA NYT JA PÄÄTTYY 31.10. KLO 18.00. Mukana voit olla molempien tai vain toisen voiton arvonnassa. Jätä kommenttikenttään tieto valinnastasi ja pidäthän huolen, että saan yhteyden sinuun, jos arpaonni osuu kohdallesi.

ONNEA ARVONTAAN JA MUKAA LOKAKUUN VIIMEISTÄ VIIKKOA!

ARVONTA ON PÄÄTTYNYT! Kankaan voitti nimimerkki Kotikutoista ja mekon puolestaan Sarkku K. Onnea ja kiitos kaikille arvontaan osallistuneille. Oli mukava lukea kommenttejanne.

Purple rain, purple rain...

Marraskuun väripaletti on violetti, lila, aniliini, luumu, purppura ja mitä kaikkia niitä sävynimityksiä tästä väriperheestä onkaan. Oma suhteeni tähän väriin on vaihteleva, mutta huomaan sitä kaipaavani ajoittain lähelleni. Itseasiassa nämä sävyt sopivat yllättävän hyvin minulle. Luumun sävyistä pipoa kokeillessani (halusin siis vain kokeilla mallia) totesin, että väri sopii oikein hyvin ihon- ja hiusteni väriin.

Kuva Pinterest

Tästäkin väriperheestä löytyy sävyjä joista en isona pintana pidä lainkaan. Erityisesti ns vaaleat lilat ovat sellaisia sävyjä, samoin ne jotka silmissäni näyttävät liian tummilta ja tunkkaisilta.

Harmaa on hyvä kaveri näille sävyille, mustan kanssa aika dramaattinen ja rock-henkinen yhdistelmä. Itseasiassa purppura on valoisuusasteeltaan lähinnä mustaa. Vastaväri keltainen taas on väriympyrän vaalein sävy. Tämä pari voisi edustaa vaikka auringonvaloa ja varjoa, tai toisaalta iloa ja surua.

Tässä Verson puodin Prinsessa- digitrikoossa kuukauden sävyjä hieman löydettävissä perhosista. Kaava alkaa olla yläosastaan jo ihan ok. Teen yläosan kaavan ja erilaisia helmaosuuksia sitten kaveriksi. Kaavapaperia kuluu, mutta sitten niillä pärjää taas vähän aikaa.

Tämän ihanuuden olen tehnyt jo aiemmin, mutta jäänyt tänne laittamatta. Sävyjensä puolesta sopii tähän kuukauteen oikein hyvin . Nuppuprint Company on suhteellisen uusi yritys ja se luo kauniita kukkaprinttejä eri tarkoituksiin. Onneksi he päättivät ilahduttaa meitä ompelijoitakin ja laittoivat printit kankaalle. Sydäntalvi-trikoo on ihanan napakkaa ja pehmeää. Esipesun kesti hyvin ja ommellessa ihailin kaikkia erilaisia yksityiskohtia kankaassa.

Kaava on oma ja sopii mielestäni erittäin hyvin tähän kankaaseen.

Tässä lilan sävyjä on yhdistettynä kauniiseen siniseen , toimii hyvin yhdessä. Onhan violetti sekoitettu sinisestä ja punaisesta, joten tässä tapauksessa ne ovat ns. lähivärejä ja muodostavat silmää miellyttävän väriharmonian.

Aniliinia löytyy tästä vaateesta. Kankaat ovat Ommelliselta ja kuvastaa onneksi tyttäreni intoa näprätä kaikenlaista. Toivottavasti saan hänestä kivan käsityökaverin. Tämän mekon kaava on Ottobresta.

Tässä vaatteessa ei ole kuukauden sävyjä, mutta laitanpa kuvasarjan tännekin. Hän mietti miten tulla supermalliksi ja esitti erilaisia asentoja :D.

Kankaana Verson puodin Karuselliheppa ja Noshin puuteripinkki jc. Tällä mallilla olen tehnyt yhden vaatteen aiemminkin.

Huuli on saanut hieman kipeää luistinkentällä sattuneesta haaverista.

Oman työni kiirekuukaudeksi on joulukuun sijasta muodostunut marraskuu. Uusi Ops työllistää ja monia asioita tehdään uudella tavalla. Hyvä niin, sillä kehittyä kannattaa aina. Erityisesti pidän siitä, että käsityön osalta panostetaan suunnittelun opettamiseen. Vaatii opelta paljon, kun sitten mietitään jokaisen suunnitelman mukaisia materiaaleja ja työjärjestyksiä. Toki jotkin asiat ovat rajattuja, kuten tekniikat tai aiheepiirit. Määrällisesti ennätetään tehdä vähemmän, mutta toivottavasti opitaan sitäkin enemmän.

Jotta jaksan työssäni, niin siihen seuraava ja hyvin osuva kuva:

Ihanaa marraskuuta, vaikka melkein jo puolessävälissä jo ollaankin.

Arvontaa on tulossa tässäkin kuussa, menee tuonne loppukuuhun, sillä Kädentaidon messut imaisee minut ensi viikonloppuna humuunsa.

Tein juuri oivalluksen 😄. Joulukuu tulee olemaan punaisen eri sävyjen ja metallinhohtoisten sävyjen kuukausi. Voin siis jatkaa epätoivoista marraskuun teemaa vielä silloinkin 😇😈.

Minulla taitaa olla ompelujumi ja kangaspinot vain ahdistavat. Voi se olla myös rimakauhua, sillä uudet kaavakokeilut (valmiskaavat) ovat menneet ihan mönkään. Tartun kyllä kankaaseen ja kaavaan, mutta siinä vaiheessa, kun pitäisi leikat, iskee jumi. Aika monen yön yli olen nukkunut saamatta mitään aikaiseksi. Käykö teille näin? Tosin tämä jumitus on laajentanut lonkeroitaan myös ruuanlaittoon ja muihin hommiin. Samat sapuskat ovat tasaisin väliajoin tarjolla. Sorry vaan!

Kävin Kädentaitojen messuilla Tampereella, en ottanut sielläkään kuvan kuvaa. Mutta tapasin onneksi monta ystävää ja tuttua. Omat kangasostoni olivat harvinaisen pienet, vain kaksi metriä. Ostin kyllä erilaisia tarvikkeita ja käsityöyrittäjien tuotteita. Äitini kanssa hypistelimme ihania lankoja, joita olikin tarjolla monessa kojussa. Lauantaipäivän messuvaatteena minulla oli Vimman Mystical flower-nimisestä kankaasta tehty tunika. Samalla kaavapohjalla on tullut tehtyä aika monta versiota tänä vuonna.

Kangas on intensiivinen ja vakuuttavan värikäs mustalla pohjalla. Tykkään kyllä tästä paljon. Kangas on ihanaa, paksua joustocollegea ja ainakin toistaiseksi se on pysynyt hyvänä. En halunnut rikkoa kuviota, joten tein sivusaumoihin taskut. Aikaisemmin en tykännyt sivusaumoihin tehdyistä taskuista, mutta olen saanut ne muutaman kikan avulla onnistumaan ihan hyvin. Laitan taskunsuihin ohutta tukikangasta, ompelen taskunpussit ompelukoneella miehustaan kiinni. Ompelen myös suoraompeella saumanvarat kiinni etukappaleen osalta, näin taskut eivät pullahtele niin helposti ulos.

Löytyy kankaasta sitä violettia ja kaikenlisäksi sitä vaaleaa, josta aikaisemmin kertomani mukaan en edes pidä. Tässä menettelee kuitenkin muiden värien kanssa.

Siinä ne violetit ompelukset sitten oli, tuossa lattialla on pari tulossa. Viime kuussa tarkoitukseni oli esitellä teille nämä seuraavat villavaatteet, joista kunnia kuuluu äidilleni 💜.

Hän neuloi minulle veikeät villahousut...

Nokkosvillalangasta superlämpimän neuletakin...

Ja pipon....

Minun aarteitani! Nyt sitten tarvitsisin jonkun tummanharmaan villakangashöltän, että voisin lähteä kylänraitille villapökissäni. Hieman ne kutittavat, mutta sukkikset auttavat vähän tähän tunteeseen.

Ja kyllähän se arvonta tällekin kuulle tuli, vaikkakin myöhään meni. ARVONTA-AIKA on 27.11.- joulukuun eka postaus. Yritän sen saada aikaiseksi heti ensi viikolla.

1. voittona on äitini neuloma kolmiohuivi. Huivi on 100%villaa ja langan ostopaikka on Lankamaailma (merkkiä en muista, mutta itselläni on tästä samasta langasta kolme huivia).

2. voittona on Verson puodin uutuuskangas, jota ei vielä ole verkkokaupassa näkynyt, messuilla kylläkin. Kangasta on 1m pala. Taattua Leena Rengon leikkisää otetta.

Osallistuminen samalla kaavalla kuin ennenkin, jätä kommenttiboxiin tieto osallistutko kumpaankin vai vain toisen palkinnon arvontaan. Pidäthän huolen siitä, että saan sinuun yhteyden voiton osuessa kohdallesi.

Mukavaa marraskuun loppua sinulle!

Värihaaste alkaa pikkuhiljaa lähennellä loppuaan, kylläpäs vuosi onkin mennyt nopeasti. Monta käsityötä harrastavaa on ollut mukana eri foorumeissa. Kiitos kuuluu myös kaikille niille yhteistyökumppaneille, jotka ovat lahjoittaneet arpajaispalkintoja.

Joulukuussa kuitenkin vielä punastellaan ja kimalletaan oikein kunnolla, eikö vain? Punaisella värillä on paljon erilaisia symbolisia merkityksiä. Se on yhtälailla intohimon kuin aggressionkin väri. Näen punaista- ilmaus lienee kaikille tuttu. Väliin tietenkin mahtuu rakkaus, lämpö ja joulu, johon punainen väistämättä kuuluu. Tai ainakin minun jouluuni se on kuulunut aina kera valkoisen, hopean ja kullan. Innolla kaivan punaiset lasipallot laatikosta ja ripustan ne näkyvälle paikalle. Tänä vuonna minun tekisi mieli laittaa punasävyinen verho lämpöä tuomaan. Marimekolla sellainen kangas löytyisi, joka vastaisi makumieltymystäni. Inhoan vain verhojen ompelua....Kuten aiemminkin, on punaisten sävyjen suhteen sinulla paljon valinnan varaa. Tähän vielä voi lisätä punaiseen taittuvat violetin sävyt.

Oma punainen kauteni starttaa Verson puodin Sielunlinnulla, jonka punainen oli kauniinpi kuin mitä ruudulla näytti. Olisin pitänyt tästä itsekin ja olin vähällä tilata lisää. Mutta ehkä itselleni riittää nyt kolmessa eri sävyssä tämä mahtava kuosi.

Löysin käytettynä uudet punaiset hoppatossut pieneksi käyneiden tilalle ♡

Harmaa ja punainen ovat kyllä hyvä väripari. Äidilleni tein merinovillaisen puseropontson (josta minulla ei valitettavasti ole sovituskuvaa) ja lopuista paloista sain aikaiseksi neuletakin.

Napituslistat on tuettu, muuten olisi tullut itku napinläpiä tehtäessä.

Hyvin onnistui näin. Nyt rohkenen tehdä itsellenikin. Peittarin ketjutikki (yksi neula) on muuten hyvä vaihtoehto merinon ompelussa. Vaatii tietenkin saumurihuolittelun reunaan.

Länttäänpäs tänne vielä viime kuun violetin rippeet. Luomupuuvillaneulokset ovat Vanjasean mallistosta. Violettipohjainen on nimeltään kaupunki ja siniharmaa puolestaan Kylä. Tuota Kylä-kangasta yritin metsästää sieltä sun täältä, mutta tuloksetta. Käsityömessuilla Vanjasean osastolla aukaisin suuni ja sain vihdosta viimein palan itselleni. Kuosi ja väritys ovat niin kauniita!

Tytön mekossa on vastavärikontrastia violetin ja keltaisen muodossa. Kauluskokeilu osoittautui toimivaksi, huput eivät oikein saa kannatusta.

Näillä tarkenee pakkaskeleissä. Kainon puuvillaneuloshuivi on ihanan tuntuinen ihoa vasten.

Äitini puikoilta ovat nämäkin ihanuudet syntyneet. Kenkiini ei mahdu villasukat, joten nilkkoja lämmittämään säärystimet.

Tässä kuussa ilotulitellaan arvontojen kanssa ja ensimmäinen arvonta on jo heti tässä postauksessa.

Jouluinen tunika omalla kaavalla. Vaate on käyttämätön, vain kuvauksessa päällä ollut.

Mitat:

Kainalo-kainalo 50 cm

Helman leveys n. 53cm

Hihan mitta kainalosta mitattuna 47 cm

Selän leveys 39 cm

Olka-helma 85cm

Materiaali: Verson puodin joustofrotee

Huppu ja taskut löytyvät myös.

ARVONTA-AIKA ALKAA NYT JA PÄÄTTYY SEURAAVAAN POSTAUKSEEN. Arvontaan osallistut kommentoimalla tähän postukseen ilmoittamalla "Mukana arvonnassa". Instagramissa puolestaan on kangasarvontaa (kangas tällä kertaa omasta varastosta).

Ihanaa joulunodotusta sinulle!

p.s.

Tässä tulee nopea kuvakooste joulukuun ompeluksista, jotka eivät ole tänne ennättäneet. Muualla niitä onkin ollut nähtävissä.

Verson puodin ompelukerhossa oli tällä kertaa tarjolla kangasta aikuiseen makuun. Kangas on nimeltään Lentävä matto ja bysantilainen tunnelma siitä itselleni virisikin.

Kankaassa on kauniit värit, mieleeni tulee -90 luvun opiskelijakämppäni. Tähän vielä lisukkeeksi okraa, niin paletti on valmis. Kudoin itselleni matot, joista löytyi vihreää, violettia ja okraa. Pääntielle hieman Nosh:n farkkucollegea.

Pikkujouluihin oli tarve hieman fiinimmälle puserolle. Kaapista löytyi Verson puodin kultapainatuksella olevaa sielunlintua. Burdasta löytyi hyvä kaava. Säästelin kankaasta soiroa tytön vaatteeseen, joten omasta tuli aika lyhyt.

Malli on yksinkertainen ja pääntiellä on tuollainen solmuhässäkkä. Ja kangas on ♥♥♥

Joulu oli jo ovella ja Verson puodin "Joulujemma" (kalenterikangas) vielä tekemättä. Äkkiä pienellä helmatwistillä tunika joulun odotukseen. Kasvunvaraa sen verran, josko vielä ensi vuonna päälle mahtuisi.

Helma on tehty alavaralla "jemmojen" muotoja mukaillen.

Joulua edelleen Verson puodin kankaista. Itselleni joulutunika ihanasta puolukkaisesta Nurinkurin. joustocollegesta. Mietin pitkään, mikä tässä kankaassa aiheuttaa sellaista tuttuuden tunnetta, mutta sitten keksin. Lapsuudenkodissani meillä oli näitä sävyjä oleva sohva, struktuuri ja väritys samantapainen. Kaava on oma.

Kangasarvonta olikin jo instan puolella ja toivottavasti se on jo ennättänyt voittajalle. Mummolan tuntu on myös Verson puodin klassikkokangas, toimii monissa eri värityksissä. Raidoitus on minun makuuni.

Ainolan Metsänsirkusta olenkin säästellyt, koska juurikin tämä väritys kuosissa on ihana. Kuositin uuteen kokoon tunikan, pitää vielä vähän fiksata.

Kangas on myös oivaa tonttulakkiainesta.

Tätä seuraavaa settiä on tarkoitus pitää muulloinkin kuin jouluna. Kangas on Selialta ja yhdestä raportista sai aikaiseksi frillahelmaisen paidan ja kaveriksi hameen Noshin raidasta.

Sitten päästäänkin joululahjoihin. Tällä kertaa pitäydyin yöpaitasektorilla ja tilasin Nappinjalta raportteja. Niin ihania kuin ne ovatkin, niin tuottavat aina päänvaivaa yhdistelyjen kanssa. Tässä pitkässä yöpaidassa kaverina on Nappinjan pikkukivet.

Noshin kudotut raidat ovat pelastaneet minun monesti ja niin kävi tälläkin kertaa. Kummipojalle pyjama...

...naapuriin...

...teinille

...isännälle...

(hyvä kaava edelleen hakusessa, ei ihan mennyt nappiin tämä)

...pojalle...

Tämä näytti kelpaavan oikein hyvin, siitä voi olla kyllä iloinen. Kangas on meleerattu harmaa, pimeät kuvauspäivät pistävät laittamaan hieman valoa.

Pipoja tein aika paljon. Päikyn tädit ja työkaverit saivat valita mieleisensä korista.

Postiluukustani kolahti myös ihana joulutervehdys Korukoukussa-blogin pitäjältä 💗.

Joulukuu ja tämä vuosi lähenee loppuaan ja niin myös #varihaaste2016. Vielä on tulossa ainakin yksi postaus haasteen tiimoilta ja arvontaa. Pysy kuulolla.

Tervetuloa uusi vuosi 2017 💥

Edellinen menikin huimaa vauhtia. Vuosi sitten mietin blogille jotakin ohjenuoraa ja päätin lähteä kokeilemaan koko vuoden mittaista haastetta. Värit päätyivät olemaan se juttu, jonka ympärille kuukauden aiheet kietoutuisivat. Arvonnoilla on ollut hieno lisäarvo ja kiitänkin yhteistyöstä Tyyne-Esteriä, Nappinjaa, Koot.fi, Ainolaa, Nosh:a, Pehemiää, Seliaa, Verson puotia ja Ommellista. Erityiskiitos myös äidilleni, joka neuloi monet hienot arvontavoitot. Minusta on hienoa mainostaa kotimaista yrittäjyyttä.

Täällä blogissa on eletty omaa elämää ja Instagramin puolella omaa. Täytyy myöntää, että instan helppous vei osaltaan blogikirjoittamisen terävintä kärkeä mennessään. Ihan alkujaan mukaan ilmoittautuivat kaikki nämä blogit:

http://kaavailua.blogspot, http://kasintehdyt.blogspot.fi, http://ihanitteravelsin.blogspot.fi, http://ka-vadesing.blogspot.fi, http://lainatenihanuutta.blogspot.fi, http://kangaskasat.blogspot.fi, http://mumintalo.blogspot.fi, http://villananna.blogspot.fi,

http://kaksoisneulausta.blogspot.fi

http://zikitizak.blogspot.dk, http://pikkuakantilkkuvakka.blogspot.fi/, http://www.haaraamo.fi

http://eikulin-variteema.simplesite.com, http://katilonkasista.blogspot.fi, http://vaateviidakko.blogspot.fi

http://heidinluovaaterapiaa.blogspot.fi, http://purppuravilla.blogspot.fi, http://vaahtokarkkimonsteri.blogspot.fi, http://diy.onniblogit.comurl=http%3A%2F%2Fvillakiana.blogspot.com

http://tuulialla.blogspot.fi, http://unelmallinen.blogspot.fi, http://villajavilla.blogspot.fi, http://www.haaraamo.fi, http://operaatiooivallus.blogspot.fi,
http://liljankukangalleria.blogspot.fi

http://blueberriesandzombies.blogspot.fi, http://liinapolku.blogspot.fi, http://kasityotkesken.blogspot.fi

http://mekkosirkus.blogspot.fi, http://fagerwear.blogspot.fi, https://kujiksen.wordpress.com, http://madebyingrid.adlibitum.fi, http://korukoukussa.blogspot.fi, http://paapuuri.blogspot.fi, http://neitoperhon.blogspot.fi, http://jumiblogi.blogspot.fi, http://vaatekomerolla.blogspot.fi

http://suoratsaumat.blogspot.fi, http://poppiaisenpuuhamaa.blogspot.fi/, http://norpankotona.blogspot.fi

http://pikkupioni.blogspot.fi, http://hannannamit.blogspot.fi, http://virvalilja.blogspot.fi, http://kakaranhymy.blogspot.fi, http://kotikutoista.blogspot.fi, http://ajatuksiasaksasta.blogspot.de, Mekkomerilla.blogspot.fi, http://leipoenjaneuloen.blogspot.fi, http://katteinjalet.blogspot.fi, http://ilollatehty.blogspot.fi, https://cause2wear.wordpress.com, http://ouskuntekeleet.blogspot.fi, http://nuttunainen.blogspot.fi

Erityiskiitokset kaikille niille, jotka jaksoitte kommenttikenttään jättää oman postauksenne linkin. Tällä tavoin itsekin pystyin paremmin kärryillä ja vierailemaan blogeissanne. Täällä on monta blogia, jotka ovat joka kuukausi postanneet värihaasteen tiimoilta. Myös Saumanvara-ompeluryhmässä on ollut ahkeria mukanaolijoita. Huomasin, että loppuvuotta kohden omakin ehtivyyteni väheni huomattavasti, näkyy postausten määrässä ja vierailuna teidän blogeissa. Anteeksi.

Värillä on edelleen väliä, ehkäpä tämän kuluneen vuoden aikana olen tullut vielä enemmän tietoiseksi siitä, mitkä ovat ns. omat värini. Oman tyylin etsiminen on hyvässä vauhdissa ja sen tiimoilta jatketaan tänäkin vuonna.

Tässä alkuvuoden teemat:

Tammikuu: sinisen kaikki sävyt

Helmikuu: pastellisävyt

Maaliskuu: vastavärien voima ja kontrastipari musta-valkoinen

Huhtikuu: vihreän kaikki sävyt

Toukokuu: keltainen ja oranssi, yhdessä tai erikseen

Kesäkuu: turkoosi eri muodoissaan+ mihin väriin yhdistäisit sen?

Ja tässä loppuvuosi:

Heinäkuu: valkoinen ja vaaleat sävyt

Elokuu: murretut värit

Syyskuu: ruskean erilaiset vivahteet

Lokakuu: musta ja harmaa

Marraskuu: violetin ja lilan sävyt

Joulukuu: punaisen kaikki sävyt sekä metallisävyt

Tässä vielä joulukuun lopun ompelukset, ripaus punaista tarjoillaan vielä. Tämä Ommellisen/ Elina Antilan Babushka Deer on niin naivistinen ja överi, että yltää oikein hyvin makumieltymyksiini. Tyttäreni mielestä kangas on niin IHANA!

Malli on taas kerran kuositettu peruskaavasta. Takana tällä kertaa poimutus helmassa koko matkalta.

Edessä hieman poimutusta sivulla (pupulle tuli ryppyotsa) ja hihatkin kuositin niin, että pyöriölle sain hieman nostetta. Kertaalleen ne purin, sillä olan pitää olla just oikean pituinen tämäntyyppisissä hihoissa. Ei näytä hyvältä, jos roikkuu.

Samaisesta kuosista on myös riisutumpi versio olemassa, Deer, musta. Päädyin holkkihihaiseen paitaan neuletakkien alla pidettäväksi. Sieltäpä saavat sitten kurkkia maailmaa. Nyt ei vain ollut sopivan sävyistä neulosta neuletakkia varten.

Lopusta kankaasta päätinkin sitten toteuttaa jotakin ihan muuta kuin vaatetta...

Tyynyt ovat 40x40cm ja ylhäällä on vetoketju. Päällisen mitat ovat n 37x37cm, sillä trikoo joustaa eikä liian isot päälliset näytä hyvältä. Tuli oikein söpöt tyynyt ❤

Ommelliselta on myös tämä ihana ruutumerino peräisin. Kuinkahan monta kertaa peräännyin saksieni kanssa, koska pelkäsin epäonnistuvani! Toki tätäkin on valitettavan paljon pienennetty alkuperäisestä kaavotuksesta ja kangasta meni hukkaan...

Kangas on leikattu vinoon langansuuntaan ja on mallia "hölttä".

Kauluksessa ja hihoissa on käytetty kankaan nurjaa puolta. Kaulusta vielä mietin, purkaisiko pois, kun tuli turhan ahdas. Ajatuksena oli siis sellainen matala, mutta leveämpi kilpikonnakaulus. Kangas vain loppui kesken.

Mutta siis, tällainen vaate on niin minua! Viihdyn sen sisällä oikein hyvin. Takaa helma on hieman pidempi kuin edestä.

Nyt sitten päästään lupaamani arvonnan pariin. Sinulla on mahdollisuus voittaa itsellesi reilu metrin pala tätä ihanaa Babushka Deer- kangasta.

Osallistut arvontaan kommentoimalla tätä postausta, kerro vaikka mitä käsitöihin liittyviä suunnitelmia sinulla on. Muistathan jättää myös yhteystietosi, jos niitä ei profiilin yhteydessä ole mainittu.

Arvonta-aika on 1.1.2017-6.1.2017.

Hommahuone ja värihaaste kiittävät ja toivotan sinulle mielekästä, värikästä ja käsityörikasta uutta vuotta 2017.

p.s. Instan puolelle on tulossa uuden vuoden kunniaksi pika-arvonta ja jotakin Detail- teemaa on kehitteillä. Keväästäni on tulossa kiireinen, joten en uskalla luvata kauhean säännöllisiä juttuja ja haasteita. Tekstitkin näyttävän menevän miten sattuu tässä postauksessa, blogger ei tykkään copypastesta...

Se on collegepusero

Talvella sitä tekee mielellään hieman paksummasta materiaalista vaatteita. Joustocollegea on nyt muutaman vuoden saanut, muistan ihastuneeni siihen materiaaliin ostaessani ensimmäiset Me&I pökät. Markkinoille on tullut myös erilaisilla neulontatavoilla tehtyjä collegeja, joissa kankaan struktuuri antaa kivan efektin.

Nosh:n pippuricollege (100% puuvilla) on kyllä yksi suuri suosikkini tällä hetkellä. Kangas ei oikeastaan jousta paljoakaan, joten käyttötarkoitus on mietittävä sen mukaan. Tyttäreni on vannoutunut mekko/tunika+ leggari käyttäjä, lähes kaikki housumaiset ja puseromaiset jutut hän hylkää nyrpeällä katseella. Päivähoidossa tosin juurikin housut ja paita ovat käytännöllisiä ulkovaatteiden alla. Tämän seuraavan setin hän hyväksyi kyllä mukisematta, oli tarpeeksi tyttömäinen. Omaa silmää miellyttää myös tämä reipas, mutta herkkä kokonaisuus.

Sekä raidallinen, että yksivärinen kangas ovat Nosh:n pippuricollegea. Yksivärinen on puuteriroosaa, ehkäpä hieman rusehtavampi livenä kuin tässä kuvassa. Raita on väritykseltään mustavanilija. Paidan etumukseen applikoin pupun korvat ja kasvot.

Pitsit ovat "perintöpitsiä" mummuni aarrelaatikosta. Resorit on ommeltu kahdella eri värillä, nekin Noshin.

Housut on kuositeltu väljemmiksi, puntissa rypytystä ja taskunsuissa pitsiä. Vyötäröllä on leveä kuminauha resorikaitaleen sisällä.

Verson puodissa järjestettiin taas Ompelukerho. Siinä puoti myy jotakin yllätyskangasta sopuhinnalla ja määrittelee lisäohjeistuksen ja aikataulun. Aikataulu on ihanan väljä, sopii kaikkea muutakin kuin ompelua tekevälle. Tällä kertaa paketista paljastui oikea jymy-yllätys! Puoti oli painattanut suosittua Sielunlintu-kuosia hopeapainatuksella. Koska olin kultaisesta tehnyt itselleni, niin tällä kertaa oli tyttäreni vuoro. Hänen ensisijainen toiveensa oli pipo, jossa on "sitäsellaistatosilämmintäjapehmeetä"-kangasta sekä tupsu. Se kangas oli siis merinovilla, kun pyysin näyttämään mitä mahtoi tarkoittaa.

Ensimmäisestä tuli liian pieni ja tästä toisesta ehkäpä himpun verran liian iso. Itse asiassa tämä pipo teetti eniten töitä! Ensin kokomoka, sitten uuden kaavoitus, heijastinlangan etsintä (jota ei siis koskaan löytynyt) tupsunlangan sekaan ja pari ompelullista söhrintää.

Ennen pipon leikkaamista toki mietin monia erilaisia vaihtoehtoja kankaasta tehtäväksi. Peruutin saksineni monta kertaa. Lopulta päädyin alkuperäiseen suunnitelmaani, vaikka muiden ompelusiskojen aikaansaannoksia seuratessa, ne frillatkin olisivat onnistuneet tästä kankaasta. Ja siitä tuli sitten paita, pitkä sellainen.

Sielunlinnun kaverina on hopeaglittericollege Nappinjalta. Harmi, etten ole enää vastaavaa löytänyt lisää. Tämä pieni palanen hupeni tähän. Sivusaumat on tuotu eteen ja helmakaitaleissa on pienet halkiot.

Edessä on myös tasku, jota ei ihan heti huomaa.

Taakse pieni kaarroke Sielunlinnusta tasapainottamaan harmaata pintaa. Ja taas äiti tykkää 😁.

Vielä oli paloja käytettävissä. Mietin yhtä ideaa omaan vaatteeseeni, mutta emmin sen toteutuksen (ja onnistumisen) kanssa. Siinä sivussa tuli selailtua työkalenteria ja silloin välähti! Siihen kannet, sellaisia en ole saanut koskaan aikaiseksi tehdä vaikka kuinka on pitänyt. Tällä hyvin yksinkertaisella, mutta suuren kynnyksen työllä osallistun Unelmallisen blogihaasteeseen. Haasteessa on tarkoitus tehdä/ oppia jotakin uutta.

Näin jälkiviisaana kangas olisi tietenkin kannattanut tukea tukikankaalla ja vuorittaa, mutta menee se näinkin.

Pieni pala kummitteli edelleen lattialla ja päätin päällystää myös passini kannet. Kangas edustaa minulle suomalaisuutta hyvin paljon. Sellainen kalevalainen meininki, hohtavat hanget ja veet...

Taitteisiin pala ei enää taipunut, joten "kanttasin" reunat hopeanauhalla. Ei ihan siisteintä ompelujälkeä, ompelukoneeni on surkea syöttämään kangasta.

Näin tällä kertaa, ihanaa loppuviikkoa sinulle.

Heippa!

Siitä onkin jo tovi, kun olen tänne mitään kirjoitellut ja siihen on omat syynsä, ne paljastan tässä postauksessa.

Viime syksynä sain sähköpostia, joka sai minut ihan hämilleen. Lukasin sen muutamaan kertaan ja sitten päätin kysellä hieman lisää. Viestin oli lähettänyt Maija, nainen Roo Clothing- nimisen yrityksen takaa. Hän ehdotti minulle, että tulisin heidän tulevan vaatemalliston suunnittelutiimiin. Kuullosti ihan uskomattomalta, sillä koen enemmän olevani sellainen kokeilija ja tekijä. Hämmennys ja kiitollisuus luottamuksesta edelleen vahvasti läsnä 💛

Itselläni inspiraatio lähtee useimmiten kankaasta. Kankaan kuosi, väri tai olemus vaikuttaa paljon siihen, mikä siitä lopulta syntyy. Suurimman tyydytyksen saan silloin kun lopputulos vastaa visiota tai jopa yllättää positiivisesti yli odotusten. Ainahan niin ei kuitenkaan käy ja sitä löytää itsensä miettimästä, että mitä ihmettä oikein olen ajatellut 😆. Käykö sinulle koskaan niin?

Kuvia kankaista näin, mutta kyllä sellainen todellinen tuntuma syntyi vasta, kun pääsin hipelöimään kankaita livenä. Kuosien takana on suunnittelija, jonka kuoseista olen aina pitänyt. Hän on Ull-Maj Saarinen. Kankaiden mukana kulkee tarina viehkojen hahmojen kera ja ne on nimetty hilpeän hauskasti. Ei ollenkaan huonot lähtökohdat lähteä mukaan tällaiseen tiimiin.

Siitä pyörä lähti pyörimään eteenpäin, muutamat mallit olivatkin jo mietittynä ja kaavoitettuna. Mittataulukko, viivaimet, terävä lyijykynä ja pyyhekumi olivat ahkerassa käytössä. Oma aikansa meni protojen ompeluun ja erinäisten teknisten juttujen ratkomisessa. Pieni mallisto lähtee tuotantoon ja tavoitteena on, että ne olisivat myynnissä Lapsimessuilla huhtikuussa. Jännää...

Onneksi tällä yrityksellä on tarjontaa myös kangaspuolella. Uusia tuttavuuksia siis meille ompelijoillekin. Materiaalit ovat trikoo, resorit ja joustocollege. Joustona kankaissa on spandex, jota voi verrata elastaaniin. Joustocollege on ihanan paksua ja joustavaa ja sitä on saatavana myös yksivärisenä muutamassa värissä. Kantsii kokeilla.

Itse kokeilin Curious Cumulus jc:tä kera yksivärisen pinkin jc:n. Syntyi taskuhamonen (oma malli ja kaava) sekä frillapaita. Paidan kaava on lehdestä Alt om handarbete pienin muokkauksin.

Seuraava kangas toi minulle monia mielleyhtymiä: sitruunalakritsi, huomioliivi, alleviivaustussi, varoitusnauhat, urheilu...

Cloud of Dreams- joustocollege säpäkkänä vihreänkeltaisena ja yksivärinen musta jc. Keltainen on kevään yksi trendiväri ja näistä kankaista tuli varsin sporttinen setti kera muutaman yksityiskohtakokeilun.

Olen tästä kuosista bongannut ihania mekkoja, joten se on hyvin monikäyttöinen kangas. Luulin, että tästä setistä tulee totaalinen hylsy neidiltä, mutta toisin kävi. Tämä on kuulemma samanlainen kuin isillä hiihtäessä 😃

Sokerina pohjalla on Kuinkuu varsin ihanassa värityksessä, kesä jo mielessä. Minusta niin ihana!

Kankaana tämä tulee myyntiin 14.2. ja materiaalina on joustocollege.

Vaikka kuosit ovat suunnattu lapsille, oli minun ihan pakko napata pala tätä kangasta ja tehdä itselleni toppi neuletakkien alle. Kaava vaatii suurentamista tai sisus pienentämistä, hupsista!

Että tällaisia kuulumisia Hommahuoneelta. Mitä sinulle kuuluu?

Lasten kasvaminen on ompelevaisen ihmisen onni ja toisaalta tuska. Onneksi se muodostuu silloin, kun saa hyvän syyn napsutella kangastilauksia. Tuskaksi puolestaan siinä vaiheessa, kun ostettujen kankaiden pino kasvaa, pyykkiteline kaatuu niiden painosta ja sopivaa kaavaa ei ole. Tarvitaan yleensä loma, jolloin aivokapasiteetista irtoaa hieman kaavoitukselle ja kuosittelulle tilaa. Niin omat kuin lapsenikin mittasuhteet ovat sellaiset, ettei koskaan voi vaan ottaa kaavaa ja tehdä. Aina tarvitaan protoja,, muokkauksia yms. Tällä hetkellä parhaimpana vaihtoehtona olen kokenut oman, mittojen mukaan piirretyn peruskaavan, josta sitten kuositellaan sopivaa päällepantavaa. Lähes kaikissa mekoissa/ tunkoissa on pohjalla juurikin se peruskaava. Hihoja ja helmoja on sitten kuositettu.

Tämä malli on vanha tuttu, taitaa olla jo kolmas koko menossa. Kangas on ihanan laatuista joustocollegea Ommelliselta. Kankaan nimeä en nyt muista.... Värit ovat tosi kauniit ja tuo tausta antaa ihan oman efektinsä kankaalle.

Poimutukset tulevat edessä pienen matkaa...

...ja takakappaleella on koko matkalta poimutusta. Helma on myös aavistuksen pidempi takaa. Toimii meillä hyvin. Tärkeää on löytää oikea kohta ja mitata selän pituus.

Seuraavassa helman olemus on puolikellomainen. Kankaana Verson Puodin Tyttökerhoa, jossa oli tällä kertaa erittäin houkuttelevat värit.

Haastavaa näiden kuviokankaiden kanssa on se, että mistä kohtaa laitetaan kangas poikki. "Päättömiä" tyttöjä ei onneksi tullut kovin montaa. Helma taas takaa hieman pidempi ja äiti käski seisoa selkä suorana :D. Massu tarvitsee oman tilansa, joten lähes aina pidennän hieman etukappaletta.

Tässä pitikin sitten lyhentää selkää aika paljon. Sinne oikeastaan tulikin aika nappi kohdistus lyhennyksen jälkeen. Kuvassa tuo kangas on mennyt hieman rutulle. Mekko kaipaa vielä satiininauhaa kaveriksi, sitten on saatu piste i:n päälle.

Sitten tehtiin samantyyppinen helma kuin on Ottobren Parachute-mekossa. Tässä kankaana on Sarahdesing:n Heimo.

Helmassa on poimutusta niin etu- kuin takakappaleellakin. Helma (taas) pidempi takaa kuin edestä. Koska kangasta oli niukalti, kanttasin helman samalla kankaalla.

Tässä nostin tuota miehustan saumakohtaa hieman ylemmäksi ja kaarroin kunnolla sivua kohti.

Kahdessa seuraavassa helma onkin kaventunut aikalailla sekä hihan olemus. Tätä mallia olette ehkä nähneet omissa vaatteissani aika paljon, joten päätin kokeilla tehdä saman myös tyttärelleni. Pohjalla siis peruskaava isommilla väljyyksillä.

Helma kapenee alaspäin ja hiha on alaslaskettu. Bonuksena nuo taskut, joihin olen ihan rakastunut. Kankaana Noshin ihana joustocollege.

Samanlainen erityyppisestä kankaasta. Pääntie on huoliteltu alavaralla.

Taskut tosin hukkuvat kuviollisessa kankaassa. Tämä ihastuttava kangas on Sarahdesign:n tuotantoa, kankaan pohjaväri on kaunis harmaa ja kukat hieman utuiset.

Tämä setti on jo tehty aiemmin ja kaavapohjana on Alt om handarbeten kaava muutamalla muokkauksella. Helmaa on pidennetty tunikamittaan sekä hihaa on hieman levennetty. Kankaana Nappinjan Lumisade ja kuviollinen on Pitsikukkaa. Hyvä kaava!

Koska kesä kolkuttelee ovella, on syytä samaan hengenvetoon aloittaa myös kesävaatteiden teko. Edellisessä postauksessani oli shortsihaalari, tässä mekossa sama yläosa. Jatkoon pääsee ja lisää variaatioita on kehitteillä.

Tällainen kuvakavalkadi tänne nyt pöllähti tällä kertaa. Hyvää loppuviikkoa sinulle ja oikein hyvää talvilomaa teille, jotka sitä tällä viikolla viettävät <3

NOSH organics, kevään uutuuksia!

Spring 2017!

Nosh:n uutuuksia odotan aina ja siinä odottelun lomassa ompelen useinkin heidän kankaistaan kaikenlaista mukavaa päällepantavaa. Kevään väripaletissa on pehmeitä keltaisen, sinisen, vihreän ja punaisen sävyjä. Mukana menossa myös erilevyiset raidat ja laadukkaat yksiväriset kankaat. Ja paljon ihania uutuuksia on tulossa tällä viikolla 😍.

Tämä postaus venyi ja vanui, sillä sopivan värisen vetoketjun löytäminen tuotti tuskaa. Lopulta tilasin sen nettikaupasta, mutta sen kotiutuminen kesti 10 päivää...vähän turhan pitkä toimitusaika. Ja tällä hetkellä jännään ketjun kestävyyttä ja toimivuutta. Olisi aika raadollista ryhtyä vaihtamaan ketjua heti...

Esitellään ensin väripaletista poimittu paprika ja meleerattu harmaa, joista päätin tehdä tyttärelleni reippaan kevätasun.

Takkiin on käytetty pippuricollegea ja farkkucollegea ja malliltaan se on maiharimainen. Kaavapohjana käytin Ottobren Summer Camo- parkatakin kaavaa (3/15), mutta muokkasin sitä jonkin verran.

Takki on vuoritettu kauttaaltaan Nosh:n harmaalla (meleeratulla) elastaanitrikoolla.

Takaa takki on hieman pidempi ja tarvittaessa helmaa voi kiristää solmiamalla nyöriin solmun. Nyöri on ontelokudetta ja niiden päihin ompelin farkkucollegesta pienet koristeet.

Housuista meillä on aina pulaa ja näihinkin olisi saanut laittaa hieman enemmän väljyyttä. Olisi mahtunut sitten vaikka leggarit alle viileillä keleillä.

Materiaalina on farkkucollege, joka on mielestäni erittäin monikäyttöinen kangas. Housun malli on omaa tuotantoa.

Yläosan suhteen tuli hieman palautetta, että on poikien paita...Ehkäpä niitä rimpsuja pitää laittaa seuraavaan. Lohdutin kyllä, ettei hänestä pojan näköistä kyllä saa millään 💕.

Tämänkin paidan piti olla väljä, en taida oikein haluta uskoa, että pieni tyttöni kasvaa koko ajan...

Kun kerran olen tällainen setti-ihminen, niin päähän vielä rusettipipo yksivärisestä paprika- ja harmaasta trikoosta.

Tällä keltaisen sävylle menetin sydämeni💛 ja tiesin heti mitä siitä aion tehdä. Erilaiset frillat ovat tällä hetkellä kovasti esillä ja ihanasti ne antavatkin ilmettä vaatteille. Kakkossaumurini on viritetty tällä hetkellä pelkkään rullapäärmeompeluun.

"Kerrankin sain yksivärisen paidan!"

Tämä leggari-idea on ollut pitkään tuolla inspisvihossa. Nyt sille löytyi oikeat kankaat. Tavoitteena oli saada aikaan sellainen polvisukkaefekti. Hyvin nämä toimivat käytännössäkin, vaikka sitä hieman epäilin.

Möhlin tuon ensimmäisen paidan kanssa sen verran, että oli pakko kokeilla vielä toinenkin lattialla lojuvista kankaan paloista. Nyt pääosiin pääsi raita ja keltainen tehosteeksi.

Nyt myös taakse frilla. Tällä kertaa en laittanut frillaa loppumaan kädentien saumaan.

Seuraavana ompelulistalla on kevätasu itselleni ja herkuttelua Nosh:n tulevilla uutuuksilla.

Kipin kapin kevättä kohti....

Postaus on tehty yhteistyössä Nosh:n kanssa.

Edellisessä postauksessa lupailin tehdä itselleni jotakin samaa kuin tyttärelleni. Tässä se nyt on, collegemaihari. Ei siihen mennyt kuin reilu vuosi, että sain aikaiseksi.

Kankaina ovat Nosh:n pippuricollege ja farkkucollege, joiden olemusta jaksan aina vain kehua. Ne ovat molemmat todella monikäyttöisiä materiaaleja ja sopivat monenlaisiin ompeluksiin.

Kaavapohjana minulla on tässä Ottobren Fall Favorite 5/13. Yläosastaan kokoa 40-42 ja alhaalta 36 muokattuna. Aikamoinen kokohaitari...

Takki oli jo niskarenksua vaille valmis, kun sovittaessa totesin takin olevan ihan liian iso alhaalta. Tartuin purkuriin ja siinä samalla nostin vyötärönauhaa myös ylemmäs. Kannatti, vaikka ensin vähän harmitti. Taskut ovat kaavan mukaisessa paikassa ja ehkä hieman alhaalla minun makuuni.

Vetoketjun ostopaikkaa en muista, nepparit ja isot sirkkarenkaat ovat Prymin. Nyörit ovat ontelokudetta. Oletko kuullut koskaan Sugru- nimisestä kumista? Se on kuin muovailuvahaa, joka kovettuu 24 tunnin kuluessa. Siitä tein nyörinpäät, kun ei mikään oikein tuntunut muuten sopivalta.

Vuoritin takin Nosh:n raitatrikoolla, hihoihin laitoin yksiväristä mustaa elastaanitrikoota, koska se on hieman liukkaampaa kuin raita.

Takista tuli oikein kiva ja pidettävä vaate. Vielä kun kelit tästä hieman lämpenevät, uskon tämän vaatteen olevan aika usein päälläni.

Takin alla minulla on paita, jonka kaavoitus alkaa olla nyt kohdillaan. Olen sen piirtänyt omien mittojeni mukaan +4cm ry- mitoilla. Rintamuotolaskokset ovat ja pysyvät, enkä ihan helposti luovu olan laskoksistakaan, vaikka kyseessä peruspaita onkin. Toki näin raitakankaassa ei välttämättä se paras vaihtoehto.

Kankaana Nosh:n Midiraita musta/vanilija-sävyssä. Höysteenä tämän kevään ihanaa keltaista 💛. Edessä nappilista ja takana tuollaiset Papumaiset kyynärpaikat.

Olen tällainen maihari/farkku/tennari-tyyppi, joten reipas peruspaita sopii hyvin joukon jatkeeksi. Tennarit on hankittu Kenkäliike.fi verkkokaupasta ja malli on Softinos Isleen. Ihanat menopelit, tekisi mieli muitakin värejä.

Toivottavasti postausvälit eivät veny aina näin pitkäksi, vaikkakin toukokuusta on tulossa ihan järkyttävän kiireinen. Taitaa olla yhdet ylioppilasjuhlatkin tulossa, eikä omat vaatteet ole vasta kuin ajatuksen tasolla...apua.

Aurinkoa sinun päivääsi 🔆

... voi välillä hieman kestää.

Blogi on ollut luovalla tauolla, mutta nyt laitetaan muutama ompelus tännekin näkyville sekä ARVONTA. Postaus on tehty yhteistyössä Nosh:n kanssa.

Kesän säät ovat taatusti olleet kuuma, tai pikemmin viileä, puheenaihe täällä Suomessa. Sitä huolimatta loppukesän lämpimiä päiviä odotellessa tein kesäisen asun tyttärelleni.

Kaikenlaiset frillat ja röyhelöt tuntuvat olevan kovasti muotia tällä hetkellä. Mukavasti ne antavatkin ilmettä vaatteisiin.

Printtikangas on Nosh:n Lumo, jota oli monessa eri väriyhdistelmässä. Nimenomaan oli, sillä kaupasta tätä ei enää löydy. En ihmettele, sillä kuosi on todella kaunis. Jäin itsekin nuolemaan näppejäni, kun odottelin liian kauan. Tästä kuosista on tehty todella kauniita vaatteita. Muutamia voi bongata Pinterestin puolelta osoitteesta https://fi.pinterest.com/noshorganics/bloggers-inspiration/.

Paidalle kaveriksi tein shortsit korallin värisestä jerseystä, taskunsuuhun hieman hörhelöä. Näissä molemmissa on onneksi kasvunvaraa, joten toiveekaana oletan näiden sopivan vielä ensi kesänäkin.

Lumosta jäi vielä palanen, joten päätin sen saksia samantien mekoksi/yöpaidaksi. Kantit ovat tällä kertaa vaaleanpunaiset ja kuvista näkyy hyvin, miten värikaveri vaikuttaa lopputulokseen.

Kuiske on puolestaan hyvin herkkä kuosi. Omaan tunikaani mietin pitkään sopivaa mallia, jotenkin oli sellainen tunne, että siinä pitäisi olla poimutusta tai laskoksia. Päädyin tekemään vm 2009 SKK:n muokatulla kaavalla taskutunikan itselleni.

Värinä tässä on kaunis vaalean harmaa, koivu ja musta. Tämä on taatusti yksi niistä vaatteista, jonka huurteisena talviaamuna puen päälleni villatakin kera. Värit tuntuvat vaihtuvan minulla vuodenajan mukaan.

Tyttärelleni olin valinnut vaalean vihreän kuiskeen ja väri sopiikin hänelle mainiosti. Kuositin tämän hetken koon perusmekosta uuden taskutunikan, sillä tykkään hänellä tästä mallista kovin paljon.

Tällä kertaa helmaa ei ole kantattu ja vedetty hieman pussille, vaan se on huoliteltu alavaralla. Ensin epäilin sen toimivuutta, mutta turhaan.

Keväällä sain ahaa-elämyksen ja päätin kokeilla Nosh:n harson sopivuutta vaateompeluun. Jotenkin materiaalin keveys houkutteli kesämekkojen tekoon. Ja voin kertoa, että tämä materiaali toimii vaatteissa kyllä tosi hyvin.

Itselleni tein yksinkertaisen mekon. Talvella tämä taitaa olla päälläni öisin. Kanttaukset tein molempiin mustalla flameella.

Kangas kannattaa silittää pesun jälkeen, sillä oma tunikani tuppasi kasvamaan välisilitysten aikana. Tosin pesussa meni taas pienemmäksi.

Noshille tuli myös uusi materiaali, Hippu. Hippu on 99% puuvillaa ja 1% viskoosia. Pinnan struktuuri on juurikin näiden viskoosilankojen aikaansaama. Materiaali on kevyttä ja omaan makuuni juurikin oikein hyvä. Tosin kankaan ominaisuus määrittelee ommeltavan mallin. Mielestäni tämä sopii hyvin väljempiin ja laskeutuvuutta tarvitseviin malleihin oikein hyvin.

Ensimmäisenä paininjalan alle pääsi siniharmaa Hippu. Tämä malli on ns copypaste Gudrun Sjödenin yhdestä tunikasta, jonka ostin Tukholman reissultamme. Ideat on istutettu omaan kaavaani. Saumurissa neuloina olivat microtexit, toivon, ettei neulos reikiinny. Oliviinvihreästä Hipusta olisi niin monta ideaa, etten ole osannut vielä päättää mitä tekisin! Olisi mukava kokeilla erilaisia juttuja ja katsoa mihin materiaali taipuu.

Siirrytäänpä sitten joustocollegepuolelle. Tässä vähän aikaa sitten kokeilin Jujunan kaavoja ja päätin Mermaid- kaavaan yhdistää kolmea erilaista Noshin kangasta. Soft pink on vain niin kaunis puuteripinkki!

Tässä viime vuodelta Nuoli-kuosi yhdistettynä mustaan ja musta-vanilijaan raitaan. Tässä vielä kesäkipsi jalassa.

Sitten pahnan pohjimmaisena on inspisvihossa jo kauan muhinut idea. Idea odotti vain oikeita kankaita toteutuakseen.

Keväällä tämän keltaisen saavuttua markkinoille häkellyin aivan hurjasti sen olemassaolosta ja sävystä. Tytölle teinkin muutaman vaatteen kera keltaisen jo aiemmin. Ne löytyvät täältä. Keltainen ei sovi suoraan kasvojeni lähelle isona pintana, joten sen paikka määräytyi toiseen sivuun. Paidan tai tunikan ollessa tietyn mittainen tulee taskuista ihan välttämättömät. Ne on upotettu leikkaussaumoihin.

Vaatteen näkymät vaihtelevat, kun sitä katsotaan vähän eri suunnista.

Ihan alussa lupailin ARVONTAA ja tästähän se starttaa. Tällä kertaa voittona on 35euron lahjakortti Nosh:n verkkokauppaan. Taatusti syksyn kangasuutuuksia on piakkoin sinne myös tulossa. Naisten vaatemallistoon syksyn uutuuksia onkin jo tullut.

Arvonta alkaa 27.7. ja päättyy 3.8.2017 klo 18.00. Lahjakortin koodin saa minulta, joten pidäthän huolen, että saan sinuun yhteyden.

Millaisia kangasuutuuksia sinä odotat?

p.s. Instagramiin on tulossa oma arvonta ihan piakkoin, joten voit tuplata voittomahdollisuutesi 😊.

Syksyn saapuessa ja lapsen kasvaessa tarvitaan taas vaatekaapin täydennystä. Siis tuumasta toimeen ja rakentamaan toisiinsa yhdisteltäviä vaatekappaleita. Selkeästi haluan aina "lämmitellä" tyttäreni vaatteilla ja otan työn alle omani vasta niiden jälkeen. Siinä saa tuntumaa materiaaliin ja sen ominaisuuksiin hyvin.

Nosh:n kangasmallisto hemmottelee meitä ompelijoita eri tyylisillä kankailla, joissa pääosissa ovat kankaan struktuuri ja värimaailma. Tyttäreni väreiksi valikoituivat roosa ja musta/vanilija. Ensimmäisenä esittelyssä on LAINE college, joka on 100% luomupuuvillaa. Kankaan oikea puoli on sileä ja nurjalla puolella puolestaan kulkee eri paksuisia lankoja. Kangas sopii mielestäni hyvin takkeihin, pusakoihin ja väljiin collegepaitoihin.

Puseron kaava on omaa tuotantoa
Kangasta oli oikein mukava työstää ja tietenkin tuo nurja puoli houkutteli kokeilemaan pari juttua tähän oversize- collegeen. Sydän on kiinnitetty liimaharsolla ja se on ommeltu vapaakirjonnalla miehustaan kiinni käyttäen hopean väristä lankaa. Koska kuvio on iso, ompelin tällä tekniikalla myös muutaman poikkirivin. Reunat hapsottuvat hauskasti.

Puseron taaksekin piti keksiä jotakin jippoa ja päätin sinne sujauttaa napeilla kiinnitettävän halkion, jossa niin ikään on hyödynnetty nurjan eläväistä pintaa.

Luonnollisesti resorit löytyvät sävysävyyn Nosh:n valikoimista.

SILMU- vuorineulos puolestaan muistuttaa jacquardneulosta ja on myös 100% luomupuuvillaa. Kankaan nurja puoli on samantyylinen kuin aiemmin tutuksi tulleessa pippuricollegessa. Lämpenen hitaasti näille jo kerran elämässäni olleille tyylisuuntauksille. Bomber-tyylisiä pusakoita on tullut muutama aikoinaan ommeltua.

Kaava Ottobre 4/17

Neulos on kaunista ja sopivan vahvuista monenlaisiin ompeluksiin. Muut väritykset ovat vaalea oliivi ja puuteriroosa. Tämän pusakan jujuna on timanttivetska, joka sai tyttäreni silmät kimaltelemaan sen kanssa kilpaa. Vetoketjua oli helppo lyhentää ja yllättävän vaivatonta laittaa kiinni ja aukaista.

Jo aiemmin mallistoon tuli HIPPU- neulos, joka on 99% puuvillaa ja 1% viskoosia. Se on ihanan laskeutuvaa ja ohutta, omiaan erilaisiin paitoihin ja huiveihin. Roosasta Hipusta tein laskospaidan nappihalkiolla. Napit ovat väriltään grafitinharmaat.

Printtikankaista tämä SUHASU on kyllä minun makuuni! Nimikin on sellainen, että nousee hymy huulille 😊. Mielleyhtymänä japanin kieli ja oma ajoittainen toiminta. Kuvio on painettu läpivärjätylle elastaanitrikoolle ja se vaikuttaa kyllä positiivisesti värien pysymiseen pesusta toiseen. En olisi osannut tätä väriä itselleni ajatellakaan, kunnes NOSH-kotikutsuilla Laura houkutteli minut kokeilemaan SOLMU- tunikaa tässä samaisessa värissä. Ja päälle se jäi, niin värin kuin mallinkin puolesta. Palasesta tein leggarit ja hameen yksiväristen yläosien kavereiksi.

Kaava on omaa tuotantoa

Hameen voi yhdistää myös collegepaidan kanssa pidettäväksi.

Ja Bomber-pusakka tähän settiin...

Nyt on näitä materiaaleja makusteltu ja seuraavaksi sitten jotakin itselleni. Vaatii vielä kaavan testausta ennen kuin uskallan kankaani saksia!

Ihania syyspäiviä sinulle!

Yhteistyössä Nosh Organic kanssa

Aina ei ompelijan tähdet ole oikeassa asennossa ja tuontolinjalla tökkii oikein maan perusteellisesti. Roskakori täyttyy puretuista ompelulangoista, lattialla on suikale sitä ja toinen tota. Tuumaustauko, jos toinenkin on tullut vietettyä työtuolia vetkuttaen ja joogassakin unohtuu asanat, kun miettii miten ihmeessä sitä saisi ongelman ratkaistua. Mutta se on elämää, välillä pyyhkii hyvin, välillä taas matkanteko on kuin tervaa.

Minulta kerran kysyttiin, että mikä on sinun vahvuutesi ompelijana. Vastasin, että sinnikkyys. En helpolla anna periksi, puran ja kokeilen, väännän ja käännän. Myönnettäköön, että muutaman kerran olen suivaantunut niin, että olen keskeneräisyyden heittänyt ihan roskiin asti. Kummasti se sieltä kuitenkin kummittelee ja huomaan hetken päästä uudestaan tarttuvani härkää sarvista kiinni.

Tässä yksi ikuisuusprojekti, omaan peruskaavaani kuositeltu raglanhiha. Aika monta erilaista protoa tuli tehtyä, jotta uskalsin saksia jo kauan suunnitteluvihossa ollutta mallia Nosh:n pippuricollegesta. Joidenkin kankaiden ja mielikuvan suhteen haluan vaan olla varma siitä, että lopputulos onnistuisi.

Vartaloni on mallia YH, joten hartialinjassa saa olla aina extratilaa. Kuitenkin kainalosta alaspäin koko pienenee. Olkalinja on myös kääntynyt eteenpäin, joten kädentie tuntuu aina olevan liian pitkä edestä. Tässä se on lyhennetty muotolaskoksella, joka olisi näin jälkeenpäin kannattanut laittaa tuohon saumakohtaan. Olalla myös muotolaskokset, näin hartiaseudulle saatiin lisää tilaa eikä pääntie tullut liian suureksi.

Inspiraation sain tunikaani repusta, jonka hankin yli vuosi sitten. Ruskeat, nupukkinahkaa muistuttavat yksityiskohdat, on tehty ostohousuista, jotka pilkoin materiaalipankkiini.

Taskut on tehty samasta materiaalista ja tarkoituksella ovat hieman aukinaiset tällä kertaa. Toinen tasku oli 2mm toista pidempi, joten kertaalleen purin senkin ja ompelin uudestaan... milliville.

Lopputulokseen olen enemmän kuin tyytyväinen. En tiedä kyllästynkö tähän pippuricollegeen ikinä. Minulla on siitä monta erilaista vaatetta ja ne ovat käytössä todella usein.

Kuka teistä muistaa sadun siitä, kun kissa halusi itselleen takin ja meni sitä tilaamaan hiireltä, joka toimi räätälinä? Viikon kuluttua kissa meni räätälin luo ja hiiri totesi ettei siitä takkia tule, vaan housut. Seuraavaksi oli tarjolla liivi ja sitten kintaat. Ei tullut kintaitakaan, vaan kangas loppui kesken...

Tilasin Nosh:n Silmu-neulosta paljon, jotta se riittäisi niin minulle kuin tyttäreni bomberiin, jonka tein aiemmin. Tytön vaate onnistui hyvin ja siitä onkin kuva edellisessä postauksessani. Olin kuositellut itselleni polviin ulottuvan neuletakin, josta olin tehnyt protonkin. Päätin hieman muutella kaavaa ja saksin kankaani... Niitä muutoksia ei olisi kannattanut tehdä eikä useista korjausyrityksistä huolimatta takki istunut hyvin. Päätin hetken tuumailtuani muuttaa takin tunikaksi ja kipitin koneelle ostamaan neulosta lisää...aha, se oli loppu. Aikamoisen vääntelyn ja kääntelyn tuloksena sain leikattua tarvittavat palat, mutta... Olin unohtanut mittailla v-pääntien syvyyden. Siinä vaiheessa, kun peilistä katsoi nainen, jonka tunikan pääntie ulottautui uskaliaan alas, pääsi suustani muutama voimasana. Ja kangasta ei ollut lisää.

Keskeneräinen ja tuhoontuomittu kangasmytty lepäili viikon verran ufolaatikossa, kunnes päätin luovuttaa oman vaatteeni suhteen. Tyttö saisi toisenkin vaatteen tästä kankaasta ja minä jäin nuolemaan näppejäni. Näyttää siltä, että valmis tunikakin on tästä materialista myyty jo loppuun.

Koko projektin on mukana kulkenut kuitenkin taskut. Ne olivat neuletakissa, tunikassa ja nyt tässä tytön tunikassa. Koska vaate oli alunperin edestä auki, kulkee siinä nyt ke-linjalla sauma.

Neuleen nurja puoli on myös hieno, mutta epäilen sen kestävyyttä suurena pintana vaatteen oikealla puolella (lankalenkit). Siksi uskaltauduin kokeilemaan sitä vain vähäisesti pääntielle ja hihansuihin. Tyttären kommentti asusta oli:

"Tämä tuntuu mukavalta, ei ole liian ohut eikä liian paksu."

Kuinkahan kauan olen jemmannut tuota sydänjerseytäkin? En ole vain raaskinut sitä käyttää, tykkään siitäkin niin. Nyt kuitenkin tunika tarvitsi leggarit, joten saksien alle vihdoinkin tämäkin kangas.

Tuosta epämääräisestä neulospalakasasta löytyisi varmasti palat niihin kintaisiin, näin saataisiin tälle sadulle se onnellinen loppu 😁.

NOSH maustaa syksyn+ ARVONTA!

Oman tyylin etsikkoaikaa

Syyskuun ruskeat sävyt

Flowerpower+ ARVONTAA

Ripaus ruskeaa

Lokakuun mustat ja harmaat

Kiehtovia kankaita ja ARVONTAA!

Violetti villitsee marraskuun

Vähän violettia ja ARVONTA!

Joulukuussa punastellaan

Kooste joulukuun ompeluksista

Värihaasteen viimeinen postaus

Se on pusero

Paljastuksia ruudun takaa

Se on helmoja pidellyt

Kipin kapin kevättä kohti

Vihdoin ja viimein!

Ideasta toteutukseen..

Syksyn uusia tuulahduksia

Ompelutähdet